OULUN asemalta Pohjois-Pohjanmaalta haarautuu ratoja eri puolille Suomea. Yksi rataosuus haarautuu kohti Kemin asemaa, jossa se haarautuu vielä kahtia Kemijärvelle ja Kolariin. Matkan varrella Kemijärvelle on monenlaisia asemia ja liikennepaikkoja.

 

Oulu Tuira: Oulu Tuiran liikennepaikka avattiin vuonna 1903. Asemarakennus oli Bruno Granholmin suunnittelema, mutta se siirrettiin muualle. Asemalta haarautuu sivurata Toppilan tehtaalle. Henkilöliikenne Oulu Tuirassa loppui vuonna 1990 ja tavaraliikenne vuonna 2002. Nykyisin asema toimii liikennepaikkana ja kohtauspaikkana.

 

Haukipudas: Haukiputaan rautatieasema avattiin vuonna 1903. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Haukiputaan aseman pohjoispäädystä haarautui rata Martinniemen puuhiomolle, mutta se purettiin vuonna 1999. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1990 ja tavaraliikenne 2000-luvulla. Nykyisin liikennepaikka toimii ainoastaan kohtauspaikkana. Haukiputaan entisellä kuormausraiteella säilytetään ajoittain ratatyökoneita.

 

Ii: Iin rautatieasema avattiin vuonna 1903. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne asemalla loppui vuonna 2006 ja tavaraliikenne jo 2000-luvun alussa. Nykyisin asema toimii kohtauspaikkana ja sen sivuraiteilla säilytetään ajoittain ratatyökoneita.

 

Lähessuo: Lähessuon likennepaikka avattiin vuonna 1931 laiturivaihteena. Miehitys siellä loppui vuonna 1951, henkilöliikenne vuonna 1967 ja tavaraliikenne samana vuonna. Koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1968. Vuonna 2022 samalle paikalle avattiin kuitenkin Lähessuon junakohtauspaikka, jolla ei ole kaupallista liikennettä.

 

Myllykangas: Myllykankaan liikennepaikka avattiin vuonna 1903 rautatieasemana. Miehitys ja tavaraliikenne asemalla loppui vuonna 1969 ja henkilöliikenne vuonna 1984. Koko asema lakkautettiin vuonna 1985 ja sen asemarakennus purettiin. Se avattiin kuitenkin uudestaan liikennepaikkana vuonna 2003 ja nykyisin siellä järjestetään junakohtauksia. Vuonna 2000 Myllykankaalla tapahtui junaturma, jossa pikajuna törmäsi ajoneuvoyhdistelmään aseman pohjoispuolella. Onnettomuudessa kuoli yksi junan matkustaja.

 

Simo: Simon rautatieasema avattiin vuonna 1903. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Henkilöliikenne Simossa päättyi vuonna 1990 ja tavaraliikenne 2000-luvulla. Nykyään asemalla järjestetään junakohtauksia ja sen entisellä kuormausraiteella säilytetään välillä ratatyökoneita.

 

Maksniemi: Maksniemen liikennepaikka avattiin vuonna 1903 aluksi rautatieasemana. Asemarakennus oli Bruno Granholmin suunnittelema, mutta se purettiin 1980-luvulla. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1973, henkilöliikenne vuonna 1979 ja tavaraliikenne vuonna 1980. Koko asema lakkautettiin. Vuonna 2022 Maksniemi avattiin kuitenkin uudelleen liikennepaikkana, jossa järjestetään junakohtauksia. Muutaman kilometrin Maksniemen pohjoispuolelta erkani aikoinaan sivuraide Veitsiluodon paperitehtaalle, mutta rata purettiin vuonna 1960. Nykyisin ratayhteys sinne erkanee Kemin asemalta.

 

Kemi: Kemin rautatieasema avattiin vuonna 1903. Sen asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja siellä on runsaasti puutavaraliikennettä. Kemin aseman eteläpäästä erkanee sivuraide Ajoksen satamaan, jonka matkan varrelta erkanee pistoraiteita myös Veitsiluodon ja Rivin tehtaille. Aseman pohjoispuolelta erkanee sivuraide puolestaan Metsä-Botnian tehtaalle.

 

Ajos: Ajoksen liikennepaikka sijaitsee Kemin kaupungissa, Lapin maakunnassa. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Rata Ajokseen erkanee Kemin asemalta, ja matkan varrella erkanee pistoraiteita myöskin Rivinkarin ratapihalle, yksityisraiteistolle, Tuomilahden ratapihalle ja Kemin satamaan. Liikenne Ajokseen oli vuosia pysähdyksissä radan huonon kunnon vuoksi, kunnes tammikuussa 2024 liikenne sinne alkoi taas vaihtotyönä Kemin asemalta.

 

Kemi Sahansaari: Kemi Sahansaaren liikennepaikka avattiin 1950-luvulla nimellä Kemi Sotisaari. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Nimi Sahansaareksi muuttui 2010-luvulla. Liikennepaikan ratapiha sijaitsee Metsä Fibren biotuotetehtaan alueella, ja sinne on päivittäistä raakapuuliikennettä. Rata Kemi Sahansaarelle erkanee Kemin ja Lautiosaaren asemien välistä, jonne rakennettiin vuonna 2023 kolmioraide. 

 

Lautiosaari: Lautiosaaren liikennepaikka avattiin vuonna 1985. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Lautiosaaressa ei ole myöskään sivuraiteita tai kohtausmahdollisuutta, sillä kyseessä on pelkkä linjavaihde, josta erkanee Elijärven kaivosrata. Liikenne kaivosradalla loppui vuonna 2005, jonka jälkeen rata on päässyt rapistumaan todella huonoon kuntoon. Lautiosaaren liikennepaikalla ei ole ikinä ollut kaupallista liikennettä.

 

Laurila: Laurilan liikennepaikka avattiin vuonna 1903 aluksi rautatieasemana. Sen asemarakennus kuitenkin purettiin 1990-luvulla, jolloin Laurila alennettiin liikennepaikaksi. Laurilassa ei tiettävästi ole koskaan ollut kaupallista liikennettä. Aseman pohjoispäästä haarautuu rataosuudet Kemijärvelle ja Kolariin. Muuten liikennepaikka toimii kohtauspaikkana ja sen sivuraiteita käytetään säännöllisesti ratatyökoneiden säilyttämiseen.

 

Törmä: Törmän liikennepaikka avattiin vuonna 1912 rautatieasemana. Sen asemarakennus on kuitenkin jo purettu, tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1965 ja henkilöliikenne vuonna 1979. Sen jälkeen koko asema lakkautettiin. Se avattiin kuitenkin uudestaan liikennepaikkana vuonna 2003 ja nykyään siinä järjestetään junakohtauksia.

 

Tervola: Tervolan rautatieasema avattiin vuonna 1909. Nykyinen asemarakennus on kuitenkin vasta vuodelta 1945, sillä ensimmäinen rakennus tuhoutui Lapin sodassa. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat, mutta tavaraliikennettä sinne ei ole koskaan ollutkaan. Lipunmyynti lopetettiin vuonna 2001.

 

Koivu: Koivun rautatieasema avattiin vuonna 1909. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Henkilöliikenne loppui Koivussa vuonna 2003, kun taas tavaraliikennettä ei ole ikinä ollut. Yleisradion vuoden 2012 toteuttamassa lähetyksessä Joulupukki nousi junan kyytiin Koivun asemalta. Asemalla on myös synkkää historiaa. Vuonna 1915 Koivun asemalla Taavetti Lukkarinen jäi kiinni kolmen saksalaisen sotavangin auttamisesta pakoon, jonka seurauksena hänet hirtettiin. Seuraavana vuonna 1916 konstaapeli Antti Palomäki ammuttiin Koivun asemalla jääkäriliikkeen aktivistien toimesta.

 

Muurola: Muurolan rautatieasema avattiin vuonna 1909. Asemarakennus tuhopoltettiin vuonna 2014. Muurolassa pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat, mutta tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1999. Entisen asemarakennuksen paikalle rakennettiin Ala-Kemijoen vapaaehtoispalokunnan asema. 

 

Rovaniemi: Rovaniemen rautatieasema avattiin vuonna 1909. Se oli vuoteen 2014 saakka Suomen rataverkon pohjoisin sähköistetty liikennepaikka, kunnes rataosuus Kemijärvelle sähköistettiin. Rovaniemen asemalla oli käytössä Suomen viimeinen kankiasetinlaite, kunnes se purettiin vuonna 2006. Rovaniemi on kaikkien kaukojunien pääteasema, sillä tällä hetkellä Kemijärvelle jatkaa ainoastaan yöjunia. Rovaniemellä kuormataan raakapuuta päivittäin.

 

Vaarala: Vaaralan liikennepaikka avattiin vuonna 1934 aluksi rautatieasemana. Henkilöliikenne ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1970, mutta sivuraide jätettiin paikalleen. Vaarala avattiin kuitenkin uudelleen liikennepaikkana 2000-luvun alussa. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Vaaralassa voitaisiin järjestää junakohtauksia, mutta sivuraide on ollut vuosia huoltamatta, joten se ei ole turvallista. Myöskin Vaaralan vaihteet ovat käsin käännettäviä.

 

Misi: Misin rautatieasema avattiin vuonna 1932. Misissä pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat ja tavaraliikennettä on hyvin epäsäännöllisesti. Misin tavaraliikenne koostuu ainoastaan Puolustusvoimien Rovajärven ampuma-alueen kuljetuksista muutaman kerran kymmenessä vuodessa. Aikoinaan Misi oli risteysasema, sillä sieltä haarautui sivuraide Raajärven kaivokselle. Misin aseman itäpuolelta erkanee pistoraiteita Misin hiekkakuopalle, jossa lastattiin ennen tavarajunia.

 

Hanhikoski: Hanhikosken rautatieasema avattiin vuonna 1934. Miehitys Hanhikoskella päättyi vuonna 1954 ja henkilöliikenne vuonna 1970. Asemarakennus on yksityisomistuksessa. Nykyään asemalla voidaan järjestää vain junakohtauksia, sillä ratapiha on purettu.

 

Kemijärvi: Kemijärven rautatieasema avattiin vuonna 1934. Talvisodan jälkeen vuonna 1941 rakennettiin rautatie Kemijärveltä itärajalle. Liikennettä kulki vuoteen 2012 saakka Kelloselän rautatieasemalle, kunnes liikenne jouduttiin lopettamaan radan kunnon vuoksi. Kelloselän tilalle rakennettiin Patokankaan raakapuuterminaali muutaman kilometrin päähän Kemijärven asemasta. Sähköistys Kemijärvelle valmistui vuonna 2014 ja lipunmyynti loppui vuonna 2016. Nykyään Kemijärven liikenne koostuu ainoastaan yöjunista.

 

Patokangas: Patokankaan liikennepaikka avattiin vuonna 2014. Se avattiin korvaamaan Kelloselän aseman raakapuunkuormausta, jossa se jouduttiin radan kunnon vuoksi lopettamaan. Sähköistys kulkee ratapihalle saakka. Rataosuus Patokankaalle haarautuu entisen Kelloselän radan alkupäästä. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Ainoa liikenne Patokankaalle on raakapuujunat.