KERAVAN rautatieasemalta Uusimaalta haarautuu rataosuuksia Sköldvikiin, Tampereelle ja Kouvolaan. Kouvolaan vievän rataosuuden Lahteen vievä osuus, valmistui vuonna 2006 ja sitä kutsutaan Oikoradaksi. Ennen junat kiersivät Riihimäen kautta.

 

Haarajoki: Haarajoen rautatieasema avattiin vuonna 2006. Siellä ei ole asemarakennusta. Asemalla pysähtyy ainoastaan lähijunat. Aseman ympärille rakennetaan tulevaisuudessa Haarajoen asuinalue.

 

Korvensuo: Korvensuon liikennepaikka avattiin vuonna 2006. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Se toimii raiteenvaihtopaikkana Haarajoen ja Mäntsälän asemien välissä.

 

Mäntsälä: Mäntsälän rautatieasema avattiin vuonna 2006. Siellä ei ole asemarakennusta. Asemalla pysähtyy ainoastaan lähijunat. Vuonna 2023 sen kummallekin puolelle rakennettiin valtavat pyöräkatokset lähes 300 polkupyörälle.

 

Sipilä: Sipilän liikennepaikka avattiin vuonna 2006. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Se toimii raiteenvaihtopaikkana Mäntsälän ja Hennan asemien välissä.

 

Henna: Hennan rautatieasema on Oikoradan asemista uusin. Se avattiin vasta vuonna 2017. Liikennepaikkana se avattiin kuitenkin jo vuonna 2006 Lähdemäki-nimisenä, kunnes vuonna 2017 nimi muuttui Hennaksi ja rautatieasema rakennettiin. Asemarakennusta ei ole. Asemalla pysähtyy ainoastaan lähijunat.

 

Hakosilta: Hakosillan liikennepaikka avattiin vuonna 2006. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Liikennepaikalla haarautuu kuitenkin rataosuus Riihimäelle, jota käytetään aktiivisesti. 

 

Lahti: Lahden rautatieasema avattiin vuonna 1869. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asema on rataosan lähijunien pääteasema ja siellä pysähtyy kaikki rataosan kaukojunat. Lahti on myös risteysasema, sillä sieltä haarautuu rataosuuksia Heinolaan, Loviisaan, Riihimäelle, Helsinkiin, Kouvolaan ja Salpausselälle. Tavaraliikenne koostuu pääosin Heinolan vaihtotyökuljetuksista.

 

Villähde: Villähteen rautatieasema avattiin vuonna 1888. Kaupallinen liikenne siellä loppui vuonna 1970 ja miehitys vuonna 1971. Koko asema lakkautettiin vuonna 1995 ja asemarakennus purettiin. Vuonna 2009 se avattiin kuitenkin uudestaan, ja nykyistä Villähteen seisaketta alettiin rakentaa vuonna 2010. Nykyään seisakkeella on vain lähijunaliikennettä.

 

Nastola: Nastolan rautatieasema avattiin vuonna 2005. Siellä ei ole asemarakennusta. Sen ainoa liikenne on lähijunaliikennettä Lahden ja Kouvolan välillä. 

 

Uusikylä: Uusikylän rautatieasema avattiin vuonna 1870. Henkilöliikenne siellä loppui vuonna 2005, kun Nastolan seisake avattiin, mutta kuitenkin jo vuonna 2010 liikenne alkoi uudestaan. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Tavaraliikenne siellä loppui vuonna 2022 Ukrainan sodan alettua, sillä liikennettä hoidettiin venäläisillä vaunuilla.

 

Mankala: Mankalan liikennepaikka avattiin vuonna 1916 seisakkeena. Tavaraliikenne siellä loppui vuonna 1968 ja henkilöliikenne vuonna 1970. Koko seisake lakkautettiin. Vuonna 2013 se kuitenkin avattiin uudestaan raiteenvaihtopaikkana.

 

Kausala: Kausalan rautatieasema avattiin vuonna 1870. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema ja se on yksityisomistuksessa. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Vuonna 1916 asemalla sattui junaturma, kun Pietariin mennyt pikajuna suistui raiteilta törmättyään ajoneuvoyhdistelmään. Toinen onnettomuus sattui vuonna 1995, kun erikoispikajuna Sibelius törmäsi asemalla olleeseen tavarajunaan. Kuusi ihmistä kuoli.

 

Niinimäki: Niinimäen liikennepaikka avattiin vuonna 2009. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Se on raiteenvaihtopaikka, jonka lisäksi siellä on myös sivuraiteet esim. väistötilanteita varten.

 

Saunamäki: Saunamäen liikennepaikka avattiin vuonna 2009. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Liikennepaikka toimii raiteenvaihtopaikkana.

 

Koria: Korian rautatieasema avattiin vuonna 1870. Aseman vanha nimi oli Kymi. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Vuonna 2009 asemaa peruskorjattiin, jolloin sen ratapiha purettiin ja laiturit uusittiin. Aikoinaan aseman länsipuolelta erkani rataosuus myöskin Voikkaalle, mutta se purettiin kokonaan vuonna 2008.

 

Kouvola: Kouvolan rautatieasema avattiin vuonna 1875. Nykyinen asemarakennus on Eero A. Kajavan suunnittelema. Asema on yksi Suomen vilkkaimmista rautatieasemista, sillä se on kaikkien lähijunien pääteasema ja monet kaukojunat kulkevat aseman kautta. Lisäksi aseman länsipuolella olevalla ratapihalla on veturitallit, joissa säilytetään ja huolletaan kymmeniä vetureita. Kouvola on myös risteysasema.