KOUVOLAN rautatieasema on yksi Suomen vilkkaimmista rautatieasemista. Tämän lisäksi se on myös Suomen suurin risteysasema. Yksi suunta, johon Kouvolasta lähtee rata on Oulu. Rataosan pituus on monta sataa kilometriä ja sen varrella on kymmeniä liikennepaikkoja ja asemia:

 

Kuusankoski: Kuusankosken liikennepaikka sijaitsee Kymenlaaksossa, Kouvolan kaupungissa. Liikennepaikalle haarautuu oma, lyhyt rataosuus Savonradan erkanemiskohdasta, Kouvolasta. Kyseessä on teollisuusrata, jonne ei ole ikinä mennyt henkilöliikennettä. Sähköistystä on Kuusankosken ratapihalle saakka, jossa kuormataan päivässä raakapuuta kymmeniin juniin. Rata jatkuu vielä Voikkaalle, jossa toimii Teräspyörä Oy-niminen tehdas. Teräspyörä Oy:n raiteistolla säilytetään mm. hylättyjä Move66-vetureita, Fenniarail Oy:n vaunuja ja huollossa olevia yksilöitä. Ratapiha on tehtaan omistuksessa.

 

Harju: Harjun liikennepaikka sijaitsee Kouvolassa, Kymenlaaksossa. Harju oli ennen rautatieasema, kunnes vuonna 2007 sen asemarakennus paloi ja se alennettiin liikennepaikaksi. Harju oli aikoinaan vilkas asema tavaraliikenteen ansiosta, kunnes toiminnot sieltä siirtyivät Kuusankoskelle 1900-luvun taitteessa ja Harjun asema hiljeni. Henkilöliikenne siellä loppui vuonna 1980 ja tavaraliikenne vuonna 1984. Fenniarail Oy on kuitenkin vienyt yksittäisiä tavarajunarunkoja Harjun liikennepaikalle säilytykseen 2020-luvulla. Muuten Harju toimii junakohtauspaikkana.

 

Selänpää: Selänpään rautatieasema avattiin vuonna 1889. Selänpää oli vuoteen 1964 saakka vilkas asema Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan tavaraliikenteen ansiosta, kunnes tehdas lopetti toimintansa ja Selänpään tavaraliikenne loppui. Asemarakennus oli vuosikymmeniä tyhjillään, kunnes 2010-luvun alkupuolella aloitti toimintansa Selänpään Asemayhdistys ry, joka on kunnostanut ja maalannut asemaa uudelleen. Nykyinen Selänpään liikennepaikka, johon kuuluu ratapiha sijaitsee noin kaksi kilometriä Selänpään asemarakennuksesta etelään.

 

Vuohijärvi: Vuohijärven rautatieasema avattiin vuonna 1889. Vuohijärven nykyinen asemarakennus on vuodelta 1941. Henkilö- ja tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1990. Vuohijärven ratapihan itälaidalta erkanee lyhyt pistoraide, jota Karjalan Prikaati käyttää omiin junakuljetuksiin muutaman kerran vuodessa. Muuten Vuohijärveä käytetään vain junakohtauksiin.

 

Hillosensalmi: Hillosensalmen rautatieasema avattiin vuonna 1889. Hillosensalmen henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2002 ja tavaraliikenne jo vuonna 1984. Henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin uudelleen vuonna 2022 kesäkausiksi vuoteen 2025 saakka testausmielessä. Asemarakennuksessa on toiminut kahvila ja infopiste, mutta tällä hetkellä se on tyhjillään. Muuten Hillosensalmen asemaa käytetään vain junakohtauksiin.

 

Kinni: Kinnin liikennepaikka avattiin vuonna 1947. Paikalle rakennettiin asemarakennus, mutta se on purettu. Miehitys Kinnissä päättyi vuonna 1964 ja henkilöliikenne vuonna 1968. Tavaraliikenne jatkui 1980-luvulle saakka. Kinnin liikennepaikalla tapahtui vuonna 2018 kemikaalionnettomuus, kun säiliöjuna suistui raiteilta. Juna oli väliaikaisessa säilytyksessä Kinnissä. Juna oli valunut itsestään päätyesteen yli, jolloin vaunut kolhiintuivat ja kemikaalia valui maahan. Onnettomuus ei aiheuttanut isompaa tuhoa lähialueelle.

 

Mäntyharju: Mäntyharjun rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja sitä käytetään epäsäännöllisesti tavaraliikenteessä. 1990-luvun lopussa asema peruskorjattiin ja Mäntyharjun kaupunki osti asemarakennuksen itselleen. Asemarakennuksen sisätilat kunnostetaan, jos niille löytyy käyttöä.

 

Mynttilä: Mynttilän rautatieasema avattiin vuonna 1922. Miehitys asemalla loppui jo vuonna 1963, henkilöliikenne vuonna 1990 ja tavaraliikenne vuonna 2000, jonka yhteydessä myös huonokuntoinen ratapiha purettiin. Nykyään liikennepaikalla on ainoastaan Ristiinan rataosuuden erkanemisvaihde ja tyhjä asemarakennus.

 

Ristiina: Ristiinan liikennepaikka sijaitsee Etelä-Savon Ristiinassa. Liikennepaikalla toimii Pellosniemen tehdas, jonne lähtee erillisiä pistoraiteita ratapihalta. Ristiinassa ei ole omaa asemarakennusta. Henkilöliikennettä sinne ei ole ikinä ollut, mutta tavaraliikennettä kulkee edelleen säännöllisesti Kouvolasta. Rata Ristiinaan erkanee Mynttilän liikennepaikalta.

 

Lelkola: Lelkolan liikennepaikka avattiin vuonna 1908. Nykyään Lelkolassa ei ole enää asemarakennusta. Tavaraliikenne lakkautettiin Lelkolassa vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 2000. Nykyään Lelkola toimii ainoastaan junakohtauspaikkana.

 

Otava: Otavan rautatieasema avattiin vuonna 1889. Vuosina 1890-1891 Otavan asemalta rakennettiin satamarata Puulaveden rantaan, Otavan satamaan. Rata on vielä olemassa, mutta sinne ei ole enää liikennettä. Miehitys asemalta poistui vuonna 1977, henkilöliikenne vuonna 2002 ja tavaraliikenne 2010-luvun alussa. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa. Muuten liikennepaikkaa käytetään vain junakohtauksiin.

 

Mikkeli: Mikkelin rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja siellä on epäsäännöllistä tavaraliikennettä. Lisäksi asemalla säilytetään marsalkka Mannerheimin salonkivaunua, joka on yleisölle avoin ainoastaan kerran vuodessa, Puolustusvoimain lippujuhlanpäivänä. Asemarakennus ja aseman ympäristöä peruskorjattiin vuonna 1990.

 

Hiirola: Hiirolan rautatieasema avattiin vuonna 1889. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1970, tavaraliikenne vuonna 1974 ja henkilöliikenne vuonna 1983. Asemarakennus toimii nykyään taiteilijakotina ja taidegalleriana. Muuten liikennepaikkaa käytetään vain junakohtauksiin.

 

Kalvitsa: Kalvitsan rautatieasema avattiin vuonna 1889. Kalvitsan asema muuttui miehittämättömäksi vuonna 1973 ja henkilöliikenne loppui vuonna 1983. Kalvitsan tavaramakasiini paloi 1970-luvulla. Tavaraliikennettä siellä ylläpitää enää ainoastaan Fenniarail Oy, joka kuormaa siellä raakapuuta. Kalvitsan asemarakennuksessa toimii nykyään museokahvila ja yleinen sauna.

 

Haukivuori: Haukivuoren rautatieasema avattiin vuonna 1889. Aseman lähellä toimivalle sahalle perustettiin pistoraide 1920-luvulla. Saha lopetti toimintansa vuonna 2008, jolloin myös Haukivuoren tavaraliikenne loppui kokonaan, joka koostui ainoastaan raakapuusta. Henkilöliikenne loppui vuonna 2014, mutta asemalaiturit ja vanhat laiturinäytöt ovat yhä jäljellä. Nykyään asemaa käytetään junakohtauspaikkana.

 

Loukolampi: Loukolammen rautatieasema avattiin vuonna 1914. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asema avattiin alunperin läheisen kalkkitehtaan tarpeisiin, joka oli käytössä vuoteen 1953 saakka. Miehitys Loukolammella päättyi vuonna 1977, henkilöliikenne vuonna 1983 ja tavaraliikenne 1990-luvun alussa. Vuonna 2001 Loukolammen nykyinen liikennepaikka avattiin uudelleen kohtauspaikkana hieman pohjoisemmaksi.

 

Pieksämäki: Pieksämäen rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat ja se on joidenkin vuorojen pääteasema. Pieksämäki on risteysasema, sillä siitä haarautuu rataosuudet Joensuuhun, Kouvolaan, Kuopioon ja Jyväskylään. Nykyisessä asemarakennuksessa toimii odotussali ja kahvila, mutta vanhassa asemarakennuksessa on Savon radan museo. Pieksämäki on yksi Suomen vilkkaimmista ja suurimmista asemista.

 

Pieksämäki Temu: Pieksämäki Temun liikennepaikka sijaitsee Etelä-Savossa, Pieksämäen kaupungissa. Liikennepaikalla on kulunvalvontakeskus ja veturivarikko. Lisäksi siellä huolletaan rikkoutuneita vetureita tai vaunuja. Pieksämäki Temusta haarautuu rata Joensuuhun ja sen laidalla toimii Pieksämäen vanha konepaja, jonka pihalla säilytetään vanhoja, hylättyjä vetureita ja vaunuja. Osa liikennepaikan raiteistosta on todella huonossa kunnossa, kuten myös siellä säilytettävä kalusto. 

 

Pieksämäki lajittelu: Pieksämäki lajittelun liikennepaikka on Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa toimiva ratapiha. Ratapihalla säilytetään pääasiassa raakapuunkuljetusvaunuja, joita sieltä viedään tyhjinä lastattavaksi eri puolille Suomea. Ratapiha on Etelä-Savon suurin tavaranlastausasema.

 

Pieksämäki tavara: Pieksämäki tavaran liikennepaikka sijaitsee Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa. Kyseessä on ratapiha, jossa säilytetään pääasiassa umpitavaravaunuja. Ratapiha sijaitsee lähellä Pieksämäen asemaa ja Pieksämäki lajittelun liikennepaikkaa.

 

Haapakoski: Haapakosken rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asema perustettiin Haapakosken kylän viereen, jossa toimi ruukki. Ruukille johti aikoinaan pistoraide Haapakosken asemalta. Asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander. Nykyään se on todella huonossa kunnossa ja asumaton. Miehitys Haapakoskella päättyi vuonna 1983, henkilöliikenne vuonna 1988 ja tavaraliikenne vuonna 2000. Rata Haapakosken ruukille purettiin vuonna 2006.

 

Markkala: Markkalan rautatieasema avattiin vuonna 1933. Aluksi se rakennettiin seisakkeena, kunnes vuonna 1955 sitä siirrettiin vähän pohjoisemmaksi, sinne rakennettiin sivuraiteet ja miehitys alkoi. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1988, miehitys ja tavaraliikenne nopeasti sen jälkeen. Asemarakennus on purettu ja nykyään Markkala toimii junakohtauspaikkana.

 

Suonenjoki: Suonenjoen rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemalla pysähtyvät kaikki kaukojunat ja tavaraliikennettä on noin kerran viikkoon. Suonenjoen aseman pohjoispäästä erkanee rataosuus Iisvedelle, joka on kuitenkin nykyään suljettu Yläkoskelta eteenpäin. Suonenjoen asemaa peruskorjattiin vuonna 2016 rakentamalla alikulkutunneli ja uusimalla laitureita.

 

Yläkoski: Yläkosken liikennepaikka sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Suonenjoen asemasta. Rata sinne erkanee Suonenjoen ratapihan pohjoispäästä. Henkilöliikenne sinne lopetettiin jo 1960-luvulla, mutta raakapuuta siellä kuormataan yhä muutaman kerran viikossa. Rata jatkuu Iisveden rautatieasemalle vielä noin kuuden kilometrin matkan, mutta rata sinne on niin huonossa kunnossa, ettei se ole liikennöitävissä. 

 

Salminen: Salmisen rautatieasema avattiin vuonna 1889. Miehitys Salmisissa loppui vuonna 1983, tavaraliikenne vuonna 1984 ja henkilöliikenne vuonna 1990. Nykyään Salminen toimii ainoastaan junakohtauspaikkana ja ajoittain siellä säilytetään käyttämättömiä vaunuja. Asemarakennuksesta puolet toimii laitetilana ja puolet yksityisenä kesäasuntona.

 

Airaksela: Airakselan liikennepaikka avattiin vuonna 1889. Aluksi siellä oli Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul I-tyyppinen asemarakennus, mutta se on purettu. Nykyään siellä on ainoastaan pieni, tiilinen laitetila. Tavaraliikennettä sinne ei tiettävästi ole koskaan ollut ja henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 2002.

 

Kurkimäki: Kurkimäen rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Miehitys Kurkimäellä loppui vuonna 1983 ja henkilöliikenne vuonna 2002. Nykyään Kurkimäellä kuormataan raakapuuta muutaman kerran viikossa ja siellä tehdään junakohtauksia.

 

Kuopio Iloharju: Kuopio Iloharjun liikennepaikka sijaitsee Kuopion kaupungissa, Pohjois-Savossa. Liikennepaikassa kaksi raidetta yhdistyy yhdeksi raiteeksi Pieksämäen suuntaan ja päinvastoin Kuopion suuntaan yksi raide muuttuu kahdeksi aina Kuopion asemalle saakka. Liikennepaikalla tehdään ainoastaan junakohtauksia.

 

Kuopio: Kuopion rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemarakennus on Jarl Ungernin ja Thure Hellströmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat ja se on useiden vuorojen pääteasema. Vuonna 2023 Kuopion asema ja matkakeskus peruskorjattiin laajasti, jolloin lähes kaikki uudistettiin. 

 

Kuopio tavara: Kuopio tavaran liikennepaikka sijaitsee Kuopion kaupungissa, Pohjois-Savossa. Liikennepaikalla säilytetään lähes ainoastaan umpitavaravaunuja, jotka lastataan Sorsasalon kartonkitehtaalla. Kuopio tavaran pohjoispäästä erkanee sivuraiteet myöskin Itkonniemen ja Kelloniemen tehtaille.

 

Sorsasalo: Sorsasalon liikennepaikka sijaitsee Kuopiossa, Pohjois-Savossa. Sorsasalon liikennepaikalta erkanee sivuraide Savon sellun tehtaalle. Ratapiha kuuluu tehtaalle. Muuten Sorsasalon liikennepaikalla on ainoastaan tehdasradan erkanemisvaihde eikä siellä voida järjestää edes junakohtaamisia. Sorsasalossa ei ole omaa asemarakennusta.

 

Toivala: Toivalan rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Miehitys asemalla loppui vuonna 1982, henkilöliikenne vuonna 1984 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Nykyisin Toivala toimii junakohtauspaikkana ja asemarakennus on yksityisomistuksessa.

 

Siilinjärvi: Siilinjärven rautatieasema avattiin vuonna 1902. Siilinjärvellä pysähtyvät kaikki kaukojunat ja tavaraliikenne on säännöllistä. Siilinjärvi on myös risteysasema, sillä sieltä haarautuu raideosuus Viinijärvelle, jonka alkupäästä löytyy Ruokosuon Yaran tehtaat. Asemarakennuksessa toimii odotustila ja lipunmyynti siellä loppui 2000-luvun alussa.

 

Alapitkä: Alapitkän rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne ja miehitys asemalla päättyi vuonna 1984. Tavaraliikenne loppui 1990-luvun alussa. Asemarakennus on yksityisomistuksessa, mutta huonossa kunnossa. Nykyisin Alapitkä toimii junakohtauspaikkana.

 

Lapinlahti: Lapinlahden rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat ja tavaraliikennettä on säännöllisesti. Lapinlahden rautatieasemasta kerrotaan Juhani Ahon kirjassa Rautatie. Taiteilija Eino Koistisen tekemä Matti ja Liisa -niminen patsas on asemarakennuksen vieressä. Matti ja Liisa ovat Juhani Ahon kirjan päähenkilöt.

 

Taipale: Taipaleen liikennepaikka avattiin vuonna 1902. Asemarakennus oli Bruno Granholmin suunnittelema, mutta se siirrettiin 1970-luvulla muualle. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1968, henkilöliikenne vuonna 1970 ja tavaraliikenne vuonna 1973. Nykyään Taipale toimii junakohtauspaikkana.

 

Ohenmäki: Ohenmäen liikennepaikka avattiin vuonna 1902. Siellä ei ole ollut asemarakennusta. Ohenmäellä oli aluksi sivuraiteet, jotka kuitenkin purettiin ja koko liikennepaikka lakkautettiin. Se kuitenkin avattiin 1960-luvulla uudelleen ja sinne rakennettiin höyryveturivarikko, joka oli käytössä 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen Ohenmäellä on säilytetty vanhoja, hylättyjä tavaravaunuja. Muuten Ohenmäen liikennepaikalle ei ole käyttöä, sillä sen sivuraiteet loppuvat päätyesteisiin eikä junakohtauksia voida siksi järjestää.

 

Peltosalmi: Peltosalmen rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1984, mutta tavaraliikenne jatkui vuoteen 2020 saakka, kunnes läheinen tehdas ajautui konkurssiin. Peltosalmen ratapihalta erkanee useita pistoraiteita tehtaan pihaan, mutta nykyään niille ei enää ole käyttöä. Peltosalmea käytetään nykyään ainoastaan junakohtauksiin.

 

Iisalmen teollisuusraiteet: Iisalmen teollisuusraiteiden liikennepaikka sijaitsee Iisalmen kaupungissa, Pohjois-Karjalassa. Liikennepaikalle erkanee pistoraiteita pääradasta. Pistoraiteilla kuormataan päivittäin raakapuuta useaan junaan. Junarungot tuodaan lastattavaksi vaihtotyönä Iisalmen ratapihalta, josta ne lähtevät eri puolille Suomea. Liikennepaikalla ei ole junakohtausmahdollisuutta.

 

Iisalmi: Iisalmen rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Iisalmella pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja se on Ylivieskan taajamajunien pääteasema. Iisalmen asemarakennuksessa toimii odotussali. Iisalmi on risteysasema, sillä sieltä haarautuu rata myöskin Ylivieskaan.

 

Soinlahti: Soinlahden liikennepaikka avattiin vuonna 1904. Asemarakennus oli Bruno Granholmin suunnittelema, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 2000. Miehitys Soinlahdella päättyi vuonna 2006. Henkilöliikennettä sinne ei ole koskaan ollut, mutta vaihtotyöjuna tuo muutaman kerran viikossa Soinlahdelle puutavaravaunuja, joihin kuormataan raakapuuta. Soinlahden ratapihalta erkanee pistoraiteita, jotka vievät läheisen tehtaan pihalle.

 

Kauppilanmäki: Kauppilanmäen rautatieasema avattiin vuonna 1904. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Kauppilanmäellä toimi Suomen ensimmäinen naispuolinen asemapäällikkö Milly Tojkander vuosina 1916-1920. Henkilöliikenne Kauppilanmäessä loppui vuonna 1978 ja nykyään asema toimii ainoastaan raakapuunkuormauspaikkana. Lisäksi asemalla järjestetään junakohtauksia.

 

Sukeva: Sukevan rautatieasema avattiin vuonna 1904. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Sukevalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja siellä on säännöllistä tavaraliikennettä. Asemalla kuormataan raakapuuta. Aiemmin Sukevalta johti pistoraide metallitehdas Suprom Oy:lle, mutta vaihde sinne on nykyään purettu. Lipunmyynti asemalla loppui vuonna 2000 ja miehitys vuonna 2006.

 

Murtomäki: Murtomäen rautatieasema avattiin vuonna 1904. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on yksityisomistuksessa. Murtomäestä tuli vuonna 1953 risteysasema, kun rata Otanmäen vaunutehtaalle valmistui ja vuonna 2009 myös Talvivaaran kaivoksen rataosuus johdettiin alkamaan Murtomäestä. Ratojen alkupäässä on kolmioraiteet. Miehitys päättyi vuonna 1973, henkilöliikenne vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 2000.

 

Talvivaara: Talvivaaran liikennepaikka avattiin vuonna 2009. Rata Talvivaaran kaivokselle haarautuu Murtomäen asemalta. Liikennepaikkaa käytetään kaivoksen tarpeiden kuljettamiseen ja rataosalla kuljetetaan mm. öljyä, malmia ja muita kemikaaleja. VR tuo junan Talvivaaran ratapihalle, josta kaivoksen oma vaihtotyöveturi hakee vaunut kaivosalueelle, koska sinne on ulkopuolisilta pääsy kielletty. Ratapihalla ei ole omaa asemarakennusta. Rataosalla ei ole henkilöliikennettä.

 

Otanmäki: Otanmäen liikennepaikka avattiin vuonna 1953. Siellä ei ole omaa asemarakennusta. Liikennepaikalle vievä rata haarautuu Murtomäen asemalta. Alunperin rata palveli Otanmäen tehtaiden malmikuljetuksia, mutta kaivoksen lakkauttamisen myötä liikennepaikka hiljeni. Nykyisin Otanmäellä toimii Transtech Oy:n vaunutehdas. Tehtaalla on valmistettu mm. Tampereen ratikat ja VR:n vaunuja. Liikennepaikalla ei ole mitään turvalaitteita, joten liikkumisluvat annetaan radiopuhelimilla. 

 

Kajaani: Kajaanin rautatieasema avattiin vuonna 1904. Asemarakennus on Gustaf Nyströmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja siellä on säännöllistä tavaraliikennettä. Asemalta haarautuu sivurata Lamminniemen tehtaalle ja vuoteen 2006 saakka, sieltä erkani myöskin Petäisenniskan sivuraide.

 

Lamminniemi: Lamminniemen liikennepaikka sijaitsee Kajaanissa, Kainuun maakunnassa. Rata Lamminniemeen haarautuu Kajaanin aseman eteläpäästä. Lamminniemen ratapiha sijaitsee UPM-Kymmene Oyj-tehtaan alueella. Liikennepaikka palvelee Tiihisenniemen tehdasalueen kuljetuksia, joka koostuu pääasiassa raakapuusta. Henkilöliikennettä tai miehitystä siellä ei ole koskaan ollut, vaan kaikki liikenne tapahtuu vaihtotyönä Kajaanin asemalta.

 

Kalliovarasto: Kalliovaraston liikennepaikka sijaitsee Kajaanissa, Kainuun maakunnassa. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta tai ratapihaa. Kyseessä on ainoastaan linjavaihde, josta erkanee sivuraide läheiselle öljyvarastolle. Liikennettä sivuraiteella ei tosin ole ollut enää moneen vuoteen ja liikenne siellä on estetty Seis-levyllä radan huonon kunnon vuoksi. 

 

Kontiomäki: Kontiomäen rautatieasema avattiin vuonna 1923. Sen asemarakennus oli Gunnar Aspelinin ja Jarl Ungernin suunnittelema, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 2020. Kontiomäellä pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja se on Kainuun vilkkain asema tavaraliikenteen suhteen. Kontiomäellä kuormataan raakapuuta. Kontiomäki on myös risteysasema, sillä sieltä haarautuu radat Joensuuhun, Pesiökylään, Vartiukseen, Kajaaniin ja Ouluun. 

 

Kuusikkoniemi: Kuusikkoniemen liikennepaikka avattiin vuonna 2023. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Kuusikkoniemellä ei ole ikinä ollut kaupallista liikennettä, vaan se toimii ainoastaan junakohtauspaikkana. 

 

Paltamo: Paltamon rautatieasema avattiin vuonna 1926. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat. Tavaraliikenne siellä lakkautettiin 2010-luvulla. Lipunmyyntiä tai miehitystä ei myöskään enää ole, vaan liikenteenohjaus hoidetaan Oulun valvomosta käsin.

 

Melalahti: Melalahden liikennepaikka avattiin vuonna 2019. Ensimmäinen Melalahden rautatieasema avattiin jo vuonna 1930, mutta vuonna 2013 asemarakennus purettiin ja siirrettiin Lieksaan yksityisasunnoksi. Samana vuonna myös sivuraiteet purettiin ja koko liikennepaikka lakkautettiin. Se kuitenkin avattiin samalle paikalle uudelleen vuonna 2019 välisuojastuspaikkana, joka tarkoittaa, että liikennepaikalla on nykyään ainoastaan opastimet.

 

Kivesjärvi: Kivesjärven rautatieasema avattiin vuonna 1930. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Kivesjärvellä ei tiettävästi ole koskaan ollut kaupallista liikennettä ja miehitys siellä päättyi vuonna 1998. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa ja asema toimii kohtauspaikkana.

 

Liminpuro: Liminpuron liikennepaikka avattiin vuonna 1930. Asemarakennus oli Thure Hellströmin suunnittelema, mutta se purettiin jo vuonna 1984. Liminpurossa ei tiettävästi ole koskaan ollut kaupallista liikennettä tai miehitystä. Nykyään se toimii kohtauspaikkana.

 

Vaala: Vaalan rautatieasema avattiin vuonna 1929. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat, mutta tavaraliikenne lakkautettiin 2000-luvulla. Miehitys ja lipunmyynti Vaalassa on loppunut samoihin aikoihin tavaraliikenteen loppumisen kanssa.

 

Nuojua: Nuojuan liikennepaikka avattiin vuonna 1929. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus toimii nykyisin kylätalona. Aikoinaan Nuojualta erkani pistoraiteet Nuojuan ja Jylhämän vesivoimalaitosten työmaille. 1950-luvulla vesivoimalaitosten valmistuttua, pistoraiteet purettiin. Henkilö- ja tavaraliikenne sekä miehitys asemalla päättyi 1980-luvulla, jonka jälkeen asema lakkautettiin. Myös sen sivuraiteet purettiin. Nuojua avattiin kuitenkin uudelleen tammikuussa 2024 välisuojastuspaikkana.

 

Niska: Niskan liikennepaikka avattiin vuonna 1929. Siellä oli Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, joka purettiin 1970-luvulla. Henkilöliikenne, tavaraliikenne ja miehitys asemalla päättyi vuonna 1970. Liikennepaikka avattiin uudelleen vuonna 2019 välisuojastuspaikkana samalla tavalla, kuin Melalahden liikennepaikka.

 

Utajärvi: Utajärven rautatieasema avattiin vuonna 1928. Asemarakennus on Thure Hellströmin ja Jarl Ungernin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat, mutta tavaraliikenne lopetettiin vuonna 2002. Utajärven lipunmyynti ja miehitys on myös lakkautettu.

 

Hyrkäs: Hyrkkään liikennepaikka avattiin vuonna 1928. Asemarakennus oli Thure Hellströmin suunnittelema, kunnes vuonna 2007 se purettiin ja siirrettiin Oulunsaloon. Aseman läheltä, Lehtoselältä erkanee myös suurmuuntajien siirtoraide. Tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1968 ja henkilöliikenne 1980-luvulla. Aseman kaikki sivuraiteet purettiin ja se lakkautettiin. Hyrkäs avattiin kuitenkin uudelleen välisuojastuspaikkana vuonna 2019.

 

Muhos: Muhoksen rautatieasema avattiin vuonna 1927. Asemarakennus on Thure Hellströmin ja Jarl Ungernin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat, mutta tavaraliikenne lakkautettiin 2000-luvulla. Myöskin miehitys on lopetettu, mutta lipunmyyntiä hoitaa yksityinen yrittäjä Muhoksen linja-autoasemalla. Muhoksen entisellä kuormausraiteella säilytetään usein ratatyökoneita.

 

Pikkarala: Pikkaralan rautatieasema avattiin vuonna 1927. Asemarakennus on Thure Hellströmin ja Jarl Ungernin suunnittelema. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa. Henkilöliikenne Pikkaralassa lakkautettiin vuonna 1984 ja tavaraliikennettä siellä ei koskaan ole ollut. Asema toimii nykyään ainoastaan kohtauspaikkana. Pikkaralassa säilytetään välillä ratatyökoneita ja siellä lastataan raidesoraa.