Laurila-Kolari

LAURILAN liikennepaikalta Keminmaalta erkanee rataosuudet Kemijärvelle ja Kolariin. Kolarin rataosuus kulkee noin 200 kilometriä Lapin maakunnassa ja sen matkan varrella on useita liikennepaikkoja ja asemia.

 

Tornio-Itäinen: Tornio-Itäisen seisake avattiin vuonna 2008. Se korvasi vuonna 2004 lakkautetun Tornio-Pohjoisen seisakkeen. Seisakkeella ei ole asemarakennusta. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan yöjunat, mutta tavaraliikennettä ei ole. Aseman pohjoispuolella kulkee sivuraide, joka kulki aikoinaan lähellä sijainneeseen veturitalliin, joka kuitenkin purettiin 1980-luvulla. Sivuraide on ollut vuosia käyttämättä, kunnes vuonna 2023 se suljettiin ja suunnitelman mukaan rata puretaan vuoden 2024 aikana.

 

Tornio: Tornion rautatieasema avattiin vuonna 1903. Tornio on risteysasema, sillä siitä haarautuu rataosuudet Ouluun, Kolariin, Haaparantaan ja Röytän satamaan. Henkilöliikenne Torniossa loppui 1990-luvulla ja lipunmyynti vuonna 2010. Asemapalvelut siirtyivät uudelle Tornio-Itäisen seisakkeelle. Tornion suuri ratapiha on nykyään huonossa kunnossa ja tavaraliikennettä siellä on hyvin harvoin. 

 

Tornio-raja: Tornio-rajan liikennepaikka sijaitsee rautatiesillalla, Tornionjoella. Liikennepaikka on raja-asema, sillä rata jatkuu Ruotsin Haaparantaan. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Haaparannan rataosuus haarautuu Tornion aseman eteläpuolelta ja sinne ei ole säännöllistä liikennettä. Rata Haaparantaan sähköistetään vuosina 2024-2025. 

 

Röyttä: Röytän rautatieasema avattiin vuonna 1928. Liikennepaikka on miehittämätön, ja sinne on ainoastaan tavaraliikennettä, joka hoidetaan vaihtotyönä Tornion asemalta käsin. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Rataosa palvelee pääasiassa Outokummun terästehtaan kuljetuksia.

 

Niemenpää: Niemenpään liikennepaikka avattiin vuonna 1933. Henkilöliikenne Niemenpäässä loppui vuonna 1957 ja koko liikennepaikka lakkautettiin saman vuoden lopulla. Se kuitenkin avattiin uudelleen vuonna 2003 noin 600 metriä pohjoisemmaksi ja nykyään se toimii välisuojastuspaikkana, jossa on ainoastaan opastimet.

 

Ylitornio: Ylitornion seisake avattiin vuonna 1927 rautatieasemana. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus kuitenkin purettiin ja nykyään seisakkeella on katos. Ylitorniossa on ainoastaan henkilöliikennettä, joka koostuu Kolarin yöjunista. Sivuraiteetkin seisakkeella on purettu.

 

Kaulinranta: Kaulinrannan liikennepaikka avattiin vuonna 1928 rautatieasemana. Siellä oli aikoinaan Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, mutta se on nykyään purettu. Henkilöliikenne Kaulinrannassa loppui vuonna 1966, tavaraliikenne vuonna 1993 ja lopulta koko asema lakkautettiin vuonna 1999. Kuitenkin vuonna 2003 se avattiin uudelleen liikennepaikkana noin 2,5 kilometriä pohjoisemmaksi. Nykyään Kaulinranta toimii välisuojastuspaikkana, jossa on opastimet.

 

Pello: Pellon seisake avattiin vuonna 1964. Seisakkeen asemarakennus purettiin vuonna 2011 ja nykyään siellä on ainoastaan katos. Henkilöliikenne oli lakkautettu vuosina 1966-1985. Seisakkeella on päivittäistä henkilö- ja tavaraliikennettä. Henkilöliikenne koostuu Kolarin yöjunista ja tavaraliikenne raakapuunkuormauksesta. Vuonna 2022 Pelloon rakennettiin uusi raakapuuterminaali.

 

Sieppijärvi: Sieppijärven liikennepaikka avattiin vuonna 1965 rautatieasemana. Tavaraliikenne oli kuitenkin aina hyvin vähäistä ja henkilöliikennettä ei ollut ollenkaan. Lopulta vuonna 2007 asemarakennus purettiin ja Sieppijärvi alennettiin liikennepaikaksi. Nykyään siellä ei ole lainkaan kaupallista liikennettä. Liikennepaikalla voitaisiin järjestää junakohtauksia, mikäli sivuraiteen kunto sen sallisi.

 

Kolari: Kolarin rautatieasema avattiin vuonna 1966. Sen asemarakennus on vuodelta 1998 Ilpo Väisäsen suunnittelema kotamainen rakennelma. Liikenne Kolariin koostuu yöjunista ja päivittäisestä raakapuunkuormauksesta. Kolarin asema on nykyään Suomen pohjoisin rautatieasema. Aikoinaan Kolarin aseman pohjoispäästä jatkoi rataosuudet Äkäsjoelle ja Rautuvaaraan, kunnes vuonna 2005 ne suljettiin tarpeettomina ja huonokuntoisina. Rata on kuitenkin yhä paikoillaan.

Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador