JOENSUUN rautatieasemalta haarautuu rata myös Kontiomäelle. Rata kulkee mm. Lieksan ja Nurmeksen kautta. Matkan varrella on yhteensä 18 liikennepaikkaa tai asemaa: Kontiolahti, Eno, Uimaharju, Vuonislahti, Lieksa, Lieksan teollisuuskylä, Pankakoski, Kylänlahti, Viekki, Höljäkkä, Kohtavaara, Nurmes, Pitkämäki, Valtimo, Maanselkä, Vuokatti, Lahnaslampi ja Kontiomäki.

 

Kontiolahti: Kontiomäen rautatieasema avattiin vuonna 1908. Asema sijaitsi lähellä Kontiorannan varuskuntaa, joka lopetti toimintansa vuonna 2013. Kontiolahden asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström rataosan muidenkin asemien tapaan. Henkilöliikenne Kontiolahdella loppui vuonna 1990 ja tavaraliikenne 2000-luvulla. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa.

 

Eno: Enon rautatieasema avattiin 1900-luvulla. Ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström, mutta se tuhoutui pommituksessa vuonna 1941 ja nykyinen asemarakennus rakennettiin 1940-luvun lopulla. Aseman nimi oli vuoteen 1973 asti Kaltimon rautatieasema. Enossa pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa Joensuu-Nurmes välillä. Lisäksi asemalla kuormataan raakapuuta pari kertaa viikossa tavarajuniin.

 

Uimaharju: Uimaharjun rautatieasema avattiin vuonna 1910. Asemarakennus on Kontiolahden asemarakennuksen peilikuva ja hieman pienempi. Lisäksi asemalla on Suomen ainoa asema-alueella säilynyt puinen vesitorni. Lipunmyynti asemalla lopetettiin vuonna 2005. Uimaharjun asemalla pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa. Lisäksi Uimaharju on ehkä vilkkain liikennepaikka Nurmeksen radalla tavaraliikenteen ansiosta.

 

Vuonislahti: Vuonislahden rautatieasema avattiin vuonna 1910. Asema kuuluu Lieksan kaupunkiin. Vuonislahdella pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa, mutta tavaraliikenne lopetettiin jo 1990-luvulla. Asemalla ei voida järjestää junakohtaamisia sivuraiteen huonon kunnon vuoksi. Vuonislahden asemalla on kuvattu vuonna 2004 Markku Pölösen elokuvaa Koirankynnen leikkaaja.

 

Lieksa: Lieksan rautatieasema avattiin vuonna 1910. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus edustaa kansallisromantiikkaa. Lieksan asema on Nurmeksen radan väliasemista suurin. Asemalla pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa ja siellä on vilkasta tavaraliikennettä. Lipunmyynti Lieksassa lopetettiin vuonna 2005 ja nykyään asemarakennuksessa toimii kahvila ja taidenäyttely. Lieksan aseman eteläpuolelta haarautuu sivuraide Pankakosken tehtaille.

 

Lieksan teollisuuskylä: Lieksan teollisuuskylän liikennepaikka sijaitsee Lieksan kaupungissa, Pohjois-Karjalassa. Se rakennettiin 1950-luvulla Pankakoskelle vievän sivuraiteen varrelle junakohtaamisia varten. Liikennepaikalle ei ole kuitenkaan ikinä ollut käyttöä ja siellä säilytettiin vanhoja tavaravaunuja. Nykyään liikennepaikan sivuraide on metsittynyt siinä määrin, ettei siinä voi enää ajaa. Koko rataosa suljettiin liikenteeltä toistaiseksi vuonna 2018.

 

Pankakoski: Pankakosken rautatieasema sijaitsee Lieksassa, Pankakosken taajamassa. Sinne rakennettiin kapearaiteinen rata vuonna 1897. Kapearaiteinen rata purettiin vuonna 1952 ja paikalle rakennettiin samana vuonna leveäraiteinen teollisuusrata Lieksan asemalta. Henkilöliikennettä ei ole rataosalla koskaan ollut ja tavaraliikenne lopetettiin toistaiseksi vuonna 2018 radan huonon kunnon vuoksi.

 

Kylänlahti: Kylänlahden rautatieasema avattiin vuonna 1910. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema ja se peruskorjattiin vuonna 2006. Nykyään se on yksityiskoti. Kylänlahden ainut junaliikenne koostuu taajamajunista, sillä tavaraliikenne lakkautettiin jo vuonna 1981 ja sivuraiteet asemalta purettiin vuonna 1995. Henkilöliikennekin lakkautettiin vuonna 1993, mutta alkoi uudelleen jo vuonna 1994 lähellä sijaitsevan Lieksan kristillisen opiston takia.

 

Viekki: Viekin rautatieasema avattiin vuonna 1911. Ensimmäinen asemarakennus oli Thure Hellströmin suunnittelema, mutta se purettiin myöhemmin ja nykyinen rakennus on vuodelta 1970. Henkilöliikenne Viekissä lakkautettiin vuonna 1990 ja tavaraliikenne vuonna 2002. Miehityksen päätyttyä vuonna 1994, myös lipunmyynti asemalla päättyi. Nykyään asemarakennus on todella huonossa kunnossa ja kärsinyt vakavia kosteusvaurioita.

 

Höljäkkä: Höljäkän rautatieasema avattiin vuonna 1911. Vuonna 1958 perustettiin Höljäkkään kyllästämö, jossa valmistetaan mm. ratapölkkyjä. Kyllästämöön johtaa asemalta myöskin lyhyt pistoraide. Höljäkässä pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa ja tavaraliikenne koostuu kyllästämön tarpeista pari kertaa kuukaudessa.

 

Kohtavaara: Kohtavaaran seisake avattiin vuonna 1911. Sen nimi oli vuoteen 1925 saakka Lipinlahti. Asemalle rakennettiin pieni pysäkkirakennus vuonna 1911, mutta se purettiin jo 1960-luvulla. Miehitys Kohtavaarassa päättyi vuonna 1968, jolloin asema alennettiin seisakkeeksi. Asemalla pysähtyy päivittäin neljä taajamajunavuoroa ja se on myös Suomen hiljaisin juna-asema matkustajamäärältään. Tavaraliikennettä Kohtavaarassa ei ole koskaan ollutkaan.

 

Nurmes: Nurmeksen rautatieasema avattiin vuonna 1911. Nurmeksen asema oli radan päätepiste vuoteen 1929 saakka, kunnes rata Kontiomäelle valmistui. Aseman läheisyydestä haarautuu sivuraide myös Nurmeksen Saha Oy:lle ja vanhassa veturitallissa toimii Höyryraide Oy museojunayhtiö. Lipunmyynti ja miehitys asemalla lopetettiin vuonna 2005. Nurmes on henkilöjunien pääteasema ja siellä käy päivässä neljä taajamajunavuoroa Joensuusta. Kontiomäelle henkilöliikenne loppui jo vuonna 1993, mutta tavaraliikenne on säännöllistä. Junavuorojen lakkauttamisesta Nurmekseen on keskusteltu, mutta liikenne jatkuu vielä ainakin toistaiseksi.

 

Pitkämäki: Pitkämäen liikennepaikka avattiin vuonna 2020. Sen aiempi nimi oli Porokylä, joka avattiin jo 1920-luvun lopulla. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Pääraiteen lisäksi siellä on kaksi sivuraidetta ja yksi lyhyt pistoraide. Liikennepaikalla ei ole henkilöliikennettä, mutta raakapuuta siellä kuormataan päivittäin.

 

Valtimo: Valtimon rautatieasema avattiin vuonna 1931. Sen nimi oli vuoteen 1969 saakka Hiekkalahti. Valtimon asema oli ensimmäisinä vuosina merkittävä puunlastauspaikka, mutta sota-ajan jälkeen asema ei enää ikinä kääntynyt takaisin nousuun. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1993 ja tavaraliikenne 2010-luvulla. Asemarakennus on yksityisomistuksessa.

 

Maanselkä: Maanselän rautatieasema avattiin 1930-luvulla. Asema sijaitsee aivan Sotkamon ja Nurmeksen kunnanrajalla. Henkilöliikenne Maanselkään päättyi vuonna 1990, jonka jälkeen vanha asemalaituri on purettu. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1978, jonka jälkeen asemarakennus oli asuntona 1990-luvulle saakka, kunnes sinne tuli asbestia. Tällä hetkellä asemarakennus on todella huonossa kunnossa ja luhistumaisillaan. Tavaraliikennettä ei Maanselkään ole ikinä kunnolla ollut.

 

Vuokatti: Vuokatin rautatieasema avattiin vuonna 1926. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Vuokatin asema on risteysasema, sillä sieltä haarautuu sivurata Lahnaslammen kaivokselle ja entinen, nyt jo purettu rataosuus Sotkamoon. Sotkamon radan alkupäässä on kolmioraide, jossa lastataan nykyään raakapuuta. Henkilöliikenne Vuokattiin lopetettiin vuonna 1993, mutta tavaraliikenne on vilkasta edelleen. 

 

Lahnaslampi: Lahnaslammen liikennepaikka avattiin vuonna 1974. Ratapiha sijaitsee Lahnaslammen talkkikaivoksen yhteydessä ja sitä käytetään malmijunien kuormaukseen. Liikennepaikalla on ainoastaan tavaraliikennettä. Vaihtotyöt Lahnaslammella hoitaa Kontiomäen vaihtotyöjuna, joka hoitaa myös Vuokatin vaihtotyöt. Ratapihalla on neljä raidetta ja vaununsiirtolaitteet. Rata Lahnaslammelle haarautuu Vuokatin ratapihalta.