KOUVOLAN rautatieasema Kymenlaaksossa on yksi Suomen vilkkaimmista asemista. Sieltä haarautuu rataa eri puolille Suomea: Kuusankoskelle, Kotkaan, Lahteen, Pieksämäelle ja Joensuuhun. Joensuun rata on pisin rataosuus, joka myötäilee itärajaa lähes koko matkan. 

 

Kouvola lajittelu: Kouvola lajittelun ratapiha sijaitsee aivan Kouvolan rautatieaseman kupeessa. Tätä ratapihaa käyttävät pääasiassa Fenniarailin ja VR.n raakapuujunat. Kouvola lajittelu on koko Suomen suurin ratapiha ja raiteita sillä on lähes 70. Kouvola lajittelussa työskentelee ja tekee vaihtotöitä myös Dr14 vaihtotyöveturi. Lisäksi siellä on käytössä laskumäki, joka on nykyään hyvin harvinaista.

 

Kouvola tavara: Kouvola tavaran ratapiha sijaitsee Kouvola lajittelun vieressä, Kouvolan keskustassa. Lisäksi Kotkaan vievä rataosuus haarautuu heti Kouvola tavaran jälkeen. Kouvola tavaran ratapihaa käyttävät pääasiassa VR:n umpitavara- ja säiliöjunat.

 

Kullasvaara: Kullasvaaran liikennepaikka sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Kymenlaaksossa. Kullasvaaralta haarautuu rata Kotkaan ja Joensuuhun. Kullasvaaran pientä ratapihaa käytetään silloin tällöin vaunujen säilyttämiseen. Lisäksi ratapihalta johtaa pistoraiteita Kullasvaaran logistiikkakeskukseen. 

 

Utti: Utin rautatieasema avattiin vuonna 1870. Ensimmäinen, Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus paloi vuonna 1920, joten nykyinen asemarakennus on vuodelta 1922. Henkilöliikenne Utissa lopetettiin vuonna 1975. Todella vähäinen tavaraliikenne Utissa koostuu Vekaranjärven varuskunnan tarpeista. Aikoinaan Utin ratapihalta haarautui turverata Haukkasuolle, joka purettiin 1960-luvun alussa.

 

Kattilaharju: Kattilaharjun liikennepaikka sijaitsee Valkealassa, Kymenlaaksossa. Se avattiin vasta 2010-luvulla, joten kyseessä on melko uusi liikennepaikka. Kattilaharju koostuu ainoastaan kahdesta pääraiteesta, joihin on rakennettu raiteenvaihtopaikka. Kattilaharjulla ei ole ikinä ollut kaupallista liikennettä tai asemarakennusta.

 

Kaipiainen: Kaipiaisten rautatieasema avattiin vuonna 1870. Henkilöliikenne Kaipiaisissa lopetettiin vuonna 1977. Tavaraliikenne koostuu ainoastaan Kaipiaisten tehtaankuljetuksista, jossa valmistetaan mm. ratakiskoja. Kaipiaisten asemarakennus ja asemapuisto on siitä erikoinen, että se rakennettiin ns. omalle saarelle raiteiden väliin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että 1920-luvulle saakka Kaipiaisten asema toimi kellonaikavyöhykerajana, jonka toisella puolella noudatettiin Venäjän aikaa ja toisella Suomen aikaa. Vuonna 1921 Suomeen liitettiin yhtenäinen kellonaika ja raja poistui.

 

Kaitjärvi: Kaitjärven rautatieasema avattiin vuonna 1906. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Tavaraliikenne ja miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1977. Asemarakennus purettiin sen rapistuttua ja nykyään sen tilalla on laitetila. Kaitjärven liikennepaikka toimii nykyään raiteenvaihtopaikkana.

 

Taavetti: Taavetin rautatieasema avattiin vuonna 1870. Nykyinen asemarakennus on Bruno Granholmin jugend-tyyliä edustava vuodelta 1905. Tavaraliikenne Taavetissa lopetettiin 1990-luvulla ja henkilöliikenne vuonna 2006. Asemalaiturit purettiin rataosan perusparannuksen yhteydessä.

 

Luumäki: Luumäen rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne lakkautettiin Luumäellä vuonna 1988 ja tavaraliikenne 2000-luvun alussa. Luumäen ratapihan raiteita on suljettu niiden huonon kunnon vuoksi. Luumäki on risteysasema, sillä sieltä haarautuu rata Vainikkalaan.

 

Rasinsuo: Rasinsuon liikennepaikka avattiin vuonna 1965. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Rasinsuolla on ainoastaan pää- ja sivuraide junakohtauksia varten. Kaupallista liikennettä Rasinsuolla ei ole koskaan ollut.

 

Törölä: Törölän liikennepaikka avattiin vuonna 1963. Törölän vanha asemarakennus on purettu ja henkilöliikenne lakkautettiin jo vuonna 1968. Tavaraliikenne lopetettiin 1970-luvulla. Nykyään asema toimii junakohtauspaikkana, sillä se käsittää ainoastaan kaksi sivuraidetta pääraiteen lisäksi.

 

Tapavainola: Tapavainolan liikennepaikka avattiin vuonna 1965. Tapavainolassa ei ole koskaan ollut kaupallista liikennettä, ja se on alusta alkaen toiminut junakohtauspaikkana. Liikennepaikalla ei ole omaa asemarakennusta.

 

Lappeenranta: Lappeenrannan rautatieasema sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa, Etelä-Karjalassa. Asemalla on vilkas henkilöliikenne ja se on kahden junavuoron pääteasema Helsingistä. Lisäksi Lappeenrannassa kuormataan raakapuuta lähes päivittäin. Lappeenrannan alkuperäinen asemarakennus "Keisarinasema" tuhoutui tulipalossa täysin vuonna 2013. Nykyisessä asemarakennuksessa toimii odotustila ja matkahuolto. Lappeenrannan ratapihalta haarautuu radat mm. Mustolan satamaan, Voisalmensaaren sahalle ja Kaukaksen tehtaille.

 

Mustolan satama: Mustolan sataman liikennepaikka sijaitsee Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa. Se haarautuu Lappeenrannan aseman eteläpäästä ja kiertää käytännössä koko Lappeenrannan keskustan Mustolan kaupunginosaan. Radalla on säännöllistä tavaraliikennettä. Rataosuus rakennettiin vuonna 1988 ja hieman ennen Mustolan satamaan saapumista, haarautuu radasta vielä Oikorata Raippoon. Rataosa purettiin kuitenkin jo vuonna 2003 lähes kokonaan.

 

Lauritsala: Lauritsalan rautatieasema avattiin vuonna 1934. Henkilöliikenne Lauritsalaan lakkautettiin jo vuonna 1971 ja miehitys vuonna 2003. Nykyisin Lauritsalan ratapiha on vilkas raakapuunkuormauspaikka ja tavarajunia sieltä lähtee monia päivässä. Sen lisäksi se toimii junakohtauspaikkana. Lauritsalan nykyinen asemarakennus on vuodelta 1973.

 

Muukko: Muukon liikennepaikka avattiin vuonna 2003. Sitä ennen lähes samalla paikalla toimi Muukon asema vuodelta 1934. Henkilöliikenne vanhassa Muukossa lopetettiin vuonna 1968 ja Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus purettiin vuonna 1988. Nykyinen Muukon liikennepaikka, jossa järjestetään ainoastaan junakohtauksia avattiin entisestä asemasta noin kaksi kilometriä etelään.

 

Joutseno: Joutsenon rautatieasema avattiin vuonna 1934. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät lähes kaikki henkilöjunat ja se on vilkas tavarajunien lastauspaikka. Ratapihalta haarautuu rata myöskin Metsä Fibren Joutsenon-tehtaalle. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa. 

 

Rauha: Rauhan rautatieasema avattiin vuonna 1934. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Sotavuosina asema oli tärkeässä roolissa, sillä lähellä asemaa toimi Rauhan sotasairaala, jonne vietiin haavoittuneita sotilaita. Rauhan asemalla tapahtui 15 kuolonuhria vaatinut junaonnettomuus vuonna 1938. Henkilöliikenne Rauhassa lakkautettiin vuonna 1977 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa.

 

Imatra: Imatran rautatieasema avattiin vuonna 1934. Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat ja se on joidenkin vuorojen pääteasema. Tavaraliikennettä ei itse asemalla ole, sillä pääraiteen lisäksi siinä on vain yksi ohitusraide. Vuonna 1977 valmistunutta, huonokuntoista asemarakennusta harkitaan purettavaksi. Imatran asema meni suureen peruskorjaukseen vuonna 2022, jolloin laiturit ja opasteet uusittiin. 

 

Imatra tavara: Imatra tavaran liikennepaikka on Imatran kaupungissa, Etelä-Karjalassa sijaitseva ratapiha. Ratapihalla kuormataan pääasiassa raakapuuta ja se on ainoastaan tavaraliikenteen käytössä. Imatra tavaran ratapihalta haarautuu sivuraide Vuoksen satamaan ja lyhyt rataosuus Imatran raja-asemalle.

 

Imatrankoski: Imatrankosken liikennepaikka sijaitsee Imatran kaupungissa, Etelä-Karjalassa. Liikennepaikka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Imatran raja-asemasta. Imatrankosken liikennepaikalla säilytetään vanhaa romukalustoa ja makuuvaunuja, jotka on jo poistettu VR:n junaliikenteestä. Liikennepaikalla ei ole omaa asemarakennusta. Liikennepaikka sijaitsee Imatra tavarasta Imatra-rajalle vievän rataosuuden varrella.

 

Pelkola: Pelkolan liikennepaikka sijaitsee Imatralla, noin kolmen kilometrin päässä raja-asemalta. Liikennepaikalla ei ole omaa asemarakennusta. Pelkolan ratapihalta erkanee lukuisia pistoraiteita Ovako Imatra Oy-romutehtaan pihalle. Näitä pistoraiteita käytetään, kun vanhoja, käytöstä poistettuja junavaunuja viedään romutukseen tehtaalle. Yleensä vaunut seisovat jonkun aikaa Imatrankosken liikennepaikalla, ennen kuin ne siirretään Pelkolan romuttamoon.

 

Imatrankoski-raja: Imatrankoski-rajan liikennepaikka sijaitsee aivan rajavyöhykkeellä. Liikennepaikalla ei ole omaa asemarakennusta. Henkilöliikennettä ei ole koskaan ollut ja tavaraliikenne on ollut pysähdyksissä vuodesta 2022 alkaen Ukrainan sodan takia. Rajan toisella puolella, rata jatkaa Antrean kaupunkiin. Venäjän puoleinen ratapiha on puolestaan Svetogorsk.

 

Immola: Immolan rautatieasema avattiin vuonna 1937. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Kuitenkin Fenniarail Oy aloitti vuoden 2024 helmikuussa raakapuunkuormauksen Immolan asemalla uudelleen yli 30 vuoden tauon jälkeen. Adolf Hitlerin vieraillessa Suomessa marsalkka Mannerheimin syntymäpäivillä oli Mannerheimin juna sijoitettuna läheisen tehtaan raiteistolle.

 

Rautjärvi: Rautjärven rautatieasema avattiin vuonna 1937. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Miehitys asemalla lopetettiin vuonna 1977, henkilöliikenne vuonna 1989 ja tavaraliikenne vuonna 1990. Nykyisin asema toimii junakohtauspaikkana.

 

Simpele: Simpeleen rautatieasema avattiin vuonna 1937. Asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström. Asemalla pysähtyvät lähes kaikki henkilöjunat ja siellä on päivittäistä tavaraliikennettä. Ratapihalta haarautuu pistoraide Metsä Boardin kartonkitehtaalle ja ennen Simpeleen aseman pohjoispuolelta lähti myöskin rata Elisenvaaraan, joka jäi sodassa kuitenkin luovutetuille alueille. Suomen puolelle jäänyt rataosuus on purettu.

 

Kirjola: Kirjolan liikennepaikka sijaitsee Parikkalassa, Etelä-Karjalassa. Liikennepaikka on nykyään melko tarpeeton, sillä pääradasta erkanee ainoastaan lyhyt pistoraide Karjalan Konepaja Oy:n tehdasalueelle. Pistoraidetta ei ole käytetty moneen vuoteen ja sen purkamista on harkittu, jolloin koko liikennepaikka poistuisi.

 

Parikkala: Parikkalan rautatieasema avattiin vuonna 1908. Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat ja se on Savonlinnasta tulevien taajamajunien pääteasema. Tavaraliikenne Parikkalassa lakkautettiin 2010-luvulla. Parikkalan asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa. Aikoinaan Parikkalasta oli suora yhteys Pieksämäelle ja Elisenvaaraan, mutta Pieksämäen yhteys katkaistiin ja Elisenvaara jäi sodassa Neuvostoliitolle. Parikkala on kuitenkin edelleen risteysasema, sillä rata Savonlinnaan haarautuu ratapihalta.

 

Saari: Saaren rautatieasema avattiin vuonna 1969. Henkilöliikenne Saaressa lopetettiin vuonna 2005 ja tavaraliikenne samoihin aikoihin. Asemarakennus on yksityisomistuksessa. Nykyään asema toimii junakohtauspaikkana.

 

Poiksilta: Poiksillan liikennepaikka avattiin vuonna 1966. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta, ja pääraiteen lisäksi, sillä on vain yksi sivuraide. Liikennepaikalla ei ole koskaan ollut kaupallista liikennettä. Poiksilta toimii junakohtauspaikkana.

 

Kesälahti: Kesälahden rautatieasema avattiin vuonna 1966. Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat, mutta tavaraliikenne lakkautettiin muutama vuosi sitten. Asemarakennus on vuodelta 1970 ja se on yksityisomistuksessa. Kuormausraide tavarajunille on purettu ja pistoraide Kesla Oy:n konepajalle katkaistu.

 

Puhos: Puhoksen liikennepaikka avattiin vuonna 1965. Puhoksella ei ole omaa asemarakennusta, vaan se toimii ainoastaan junakohtauspaikkana. Ratapihan pohjoispäästä johtaa raide Mustanselän rantaan, jossa toimii Puhoksen Satama Oy. Puhoksella ei ole koskaan ollut henkilöliikennettä ja tavaraliikennettäkin vain hyvin harvoin. Puhoksen ratapihalla ja nykyisin hylätyllä tehdasraiteistolla säilytetään vanhoja junavaunuja.

 

Kitee: Kiteen rautatieasema avattiin vuonna 1965. Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat ja siellä kuormataan säännöllisesti raakapuuta. Asemalta oli yhteys entiseen Kit-Selliin, mutta pistoraide on purettu. Vuonna 1970 valmistunut asemarakennus on asuinkäytössä.

 

Säkäniemi: Säkäniemen liikennepaikka avattiin vuonna 1965. Liikennepaikalta haarautuu ainoastaan rataosuus Niiralaan, joten liikennepaikalla ei voida järjestää junakohtaamisia. Kaupallista liikennettä Säkäniemellä ei ole koskaan ollut.

 

Tikkala: Tikkalan liikennepaikka avattiin vuonna 1894. Liikennepaikalla ei tiettävästi ole koskaan ollut kaupallista liikennettä ja siinä järjestetään ainoastaan junakohtauksia. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta.

 

Hammaslahti: Hammaslahden rautatieasema avattiin vuonna 1894. Miehitys Hammaslahdella loppui vuonna 1988, henkilöliikenne vuonna 2005 ja tavaraliikenne heti sen jälkeen. Tavaraliikenne alkoi kuitenkin uudestaan vuonna 2023, kun kerran viikossa Hammaslahdella kuormataan raakapuuta. 

 

Niittylahti: Niittylahden rautatieasema avattiin vuonna 1902. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne Niittylahteen lopetettiin vuonna 1987 ja tavaraliikenne lopetettiin 1990-luvulla. Miehitys asemalla puolestaan päättyi jo vuonna 1958 ja nykyään asema toimii junakohtauspaikkana.

 

Joensuu Koppola: Joensuu Koppolan liikennepaikka on yksi Suomen rataverkon uusimmista liikennepaikoista. Se avattiin tammikuussa 2024. Liikennepaikka on Ilomantsin rataosuuden erkanemisvaihteella. Liikennepaikka myöskin yhdistää kaksiraiteisen radan yksiraiteiseksi heti vaihteen jälkeen.

 

Joensuu Sulkulahti: Joensuu Sulkulahden liikennepaikka sijaitsee Joensuun kaupungissa, Pohjois-Karjalassa. Liikennepaikka on ratapiha, jossa säilytetään ja kuormataan pääasiassa raakapuujunia. Joensuu Sulkulahti on Itä-Suomen suurin tavararatapiha.

 

Joensuu Peltola: Joensuu Peltolan liikennepaikka sijaitsee Joensuun kaupungissa, Joensuu Sulkulahden pohjoispuolella. Liikennepaikka on ratapiha, jossa toimii varikko- ja huoltohalli sekä laaja raiteisto, jossa säilytetään pääasiassa umpitavarajunia. Joensuu Peltolan länsisivulta erkanee myöskin pistoraide Syväsatamaan, jota ei tosin ole käytetty moneen vuoteen.

 

Joensuu: Joensuun rautatieasema avattiin vuonna 1894. Sen asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asema on kaikkien rataosuuden henkilöjunien pääteasema. Vuosina 2022-2023 Joensuun asema meni suureen peruskorjaukseen, jolloin siihen rakennettiin ylikäytävä ja hissit. Myöskin laiturit ja opasteet uusittiin.