HELSINGIN rautatieasema on Suomen suurin rautatieasema. Sieltä erkanee rataosuuksia eri puolille Uusimaata ja Varsinais-Suomea. Yksi rataosuus, joka kulkee koko matkan länsirannikkoa myötäillen on Helsinki-Oulu rataosuus. Tämän satoja kilometrejä pitkän rataosuuden varrelle mahtuu pitkälti yli sata liikennepaikkaa ja asemaa.

 

Helsinki: Helsingin päärautatieasema avattiin vuonna 1862. Suomen suurin ja graniittinen asemarakennus on Eliel Saarisen suunnittelema. Rautatieaseman yhteydessä on myös kaksi bussiterminaalia ja Suomen vilkkain metroasema, Rautatientori. Asema on kaikkien Helsingin seudun lähijunien ja useiden kaukojunien pääteasema. Vuoteen 2012 saakka Helsingin päärautatieasemalla lastattiin autojunia, kunnes Pasilaan avattiin uusi autojuna-asema. Aikoinaan aseman länsipuolelta erkani sivurata Katajanokkaan, mutta sen viimeinen osa, joka johti Länsisatamaan purettiin vuonna 2009.

 

Pasila: Pasilan rautatieasema avattiin vuonna 1890. Asemalla pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Nykyisessä asemarakennuksessa, joka on rakennettu osittain raiteiden päälle siltana toimii kauppakeskus Tripla. Pasilan aseman länsipuolella on Pasilan vanhan aseman ratapiha. Siellä lastattiin tavarajunia vuoteen 2008 saakka, kunnes Vuosaaren satama avattiin ja Sörnäisten sataman ja Länsisataman kuljetukset siirtyivät sinne. Nykyään ratapiha on kaikille avoin ja siellä säilytetään runsaasti ratatyökoneita. Pasilan asemalta haarautuu rata myöskin Ilmalan junavarikolle.

 

Pasilan autojuna-asema: Pasilan autojuna-aseman rautatieasema avattiin vuonna 2012. 1990-luvulta alkaen ensimmäinen autojuna-asema sijaitsi Töölönlahden eteläpuolella, Helsingin päärautatieasemalla. Vuonna 2012 toiminnot siirtyivät kuitenkin Pasilaan, jossa se toimii nykyäänkin. Autovaunuja lastataan ainoastaan yöjunien perään päivittäin. Asemalla ei ole henkilöliikennettä.

 

Pasila tavara: Pasila tavaran liikennepaikka avattiin 1890-luvulla. Se palveli kuljetuksia mm. Sörnäisten ja Länsisataman satamiin. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Nykyään liikennepaikalla ei ole kaupallista liikennettä ja se toimii raiteenvaihtopaikkana.

 

Käpylä: Käpylän rautatieasema avattiin vuonna 1910. Aluksi sitä kutsuttiin nimellä Kotbyn laituri ja sen asemarakennus purettiin 1970-luvulla. Nykyään asemalla pysähtyvät vain lähijunat.

 

Oulunkylä: Oulunkylän rautatieasema avattiin vuonna 1881. Asemarakennus on vuodelta 1919. Oulunkylän aseman pohjoispuolelta haarautui aikoinaan sivurata Herttoniemen öljysatamaan ja metrovarikolle, mutta se purettiin vuonna 2012 palveluiden siirryttyä Vuosaaren satamaan. Oulunkylän asemalla on vain lähijunaliikennettä.

 

Pukinmäki: Pukinmäen rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennusta siellä ei enää ole. Pukinmäellä pysähtyvät ainoastaan lähijunat. Asema on saanut kritiikkiä huonosta melueristeistä sekä laituriturvallisuudesta. Ongelmaa on yritetty ratkaista meluaidoilla.

 

Malmi: Malmin rautatieasema avattiin vuonna 1871. Asemarakennus on purettu. Nykyisin aseman päällä menevällä sillalla on vilkas bussiterminaali, joka palvelee junamatkustajia. Asemalla on ainoastaan lähijunaliikennettä. Vuoteen 1954 saakka Malmin aseman itäpuolelta kulki sivuraide Malmin hautausmaalle ja tehtaille muutamia pistoraiteita, mutta ne kaikki on jo purettu.

 

Tapanila: Tapanilan rautatieasema avattiin vuonna 1907 seisakkeena. Sen alkuperäinen nimi oli Vandan seisake, mutta pian se korotettiin asemaksi ja nimi muuttui Tapanilaksi. Vuonna 1991 asemarakennus siirrettiin Pikku-Huopalahteen kulttuurikohteeksi, joten nykyään asemalla ei ole asemarakennusta. Asemalla pysähtyvät ainoastaan lähijunat.

 

Puistola: Puistolan rautatieasema avattiin vuonna 1910. Asemalla ei ole enää asemarakennusta. Puistola on vain lähiliikenteen käytössä. Vuonna 1996 asemaa remontoitiin ja peruskorjattiin. Puistola on pääradan viimeinen asema ennen Vantaata.

 

Tikkurila: Tikkurilan rautatieasema avattiin vuonna 1862. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan lähijunat ja kaukojunat. Tikkurilan asema meni valtavaan remonttiin vuonna 2014, kun sen päälle rakennettiin kauppakeskus Dixi. Lisäksi laitureita ja raiteita uusittiin vuonna 2023. Tikkurilan aseman pohjoispuolelta haarautuu sivuraide Hakkilan sorakuopalle. Tavaraliikenne sinne loppui 1990-luvulla, mutta siellä lastataan ratasepeliä edelleen säännöllisesti muutaman kerran vuodessa.

 

Hiekkaharju: Hiekkaharjun rautatieasema avattiin vuonna 1931. Asemarakennus on purettu. Asemalla on vain lähijunaliikennettä ja vuoteen 2015 asti se oli P-junan pääteasema, kunnes Kehärata avattiin. 

 

Havukoski: Havukosken liikennepaikka avattiin vuonna 2015. Se on raiteenvaihtopaikka, jonka lisäksi sieltä haarautuu Kehäradalle vievä rautatiesilta. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta eikä siellä ole koskaan ollut kaupallista liikennettä.

 

Koivukylä: Koivukylän rautatieasema avattiin vuonna 1980. Se on Pääradan uusin asema. Kun Koivukylä avattiin, hieman pohjoisemmassa ollut Hanalan seisake lakkautettiin. Asemalla pysähtyvät vain lähijunat.

 

Rekola: Rekolan rautatieasema avattiin vuonna 1889. Nykyinen asema on kuitenkin vasta vuodelta 1980. Asemarakennusta ei ole ikinä ollut Rekolassa. Asemalla on vain lähijunaliikennettä.

 

Hanala: Hanalan liikennepaikka avattiin seisakkeena vuonna 1936 työmatkalaisia varten. Kuitenkin seisakkeen vähäisen käytön vuoksi, se suljettiin vuonna 1980, jonka tilalle rakennettiin uudet Rekolan ja Koivukylän asemat. Nykyisin liikennepaikka toimii raiteenvaihtopaikkana.

 

Korso: Korson rautatieasema avattiin vuonna 1889. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Aseman tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1998 ja nykyisin siellä on vain lähijunaliikennettä. Nykyisin asemarakennus on yksityisomistuksessa.

 

Savio: Savion rautatieasema avattiin vuonna 1886. Sen asemarakennus on purettu. Asemalla on vain lähijunaliikennettä, mutta itäisintä raidetta käyttävät Vuosaaren sataman tavarajunat. Satamaan vievä tunneli haarautuu pääradasta Savion aseman eteläpuolelta.

 

Vuosaari: Vuosaaren liikennepaikka avattiin vuonna 2008. Siellä ei ole asemarakennusta. Tavaraliikennettä on hyvin runsaasti, mutta henkilöliikennettä puolestaan ei ole koskaan ollut. Vuosaaren 19 kilometriä pitkästä satamaradasta yli 90% kulkee tunnelissa. Rata Vuosaareen haarautuu Savion aseman eteläpuolelta Pääradasta. Vuosaaren satamaan tuli junaliikennettä jopa Kiinasta, mutta vuonna 2022 se loppui Ukrainan sodan takia. Vuoteen 2015 saakka Vuosaaren ratapihalla toimi junien läpivalaisulaite, kunnes se siirrettiin Vainikkalaan vähäisen käytön vuoksi.

 

Kerava: Keravan rautatieasema avattiin vuonna 1863. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla on vain lähijunaliikennettä ja se on Helsingin seudun lähijunaliikenteen pohjoisin pääteasema. Lähijunaliikennettä on myös suunniteltu tulevaisuudessa Nikkilään, jonne rata haarautuu Keravan pohjoispuolelta. Keravalla on myös veturitallit, mutta raiteet niihin purettiin vuonna 2022.

 

Kytömaa: Kytömaan liikennepaikka avattiin vuonna 1954 seisakkeena. Henkilöliikenne loppui kuitenkin vuonna 1994, jolloin se alennettiin liikennepaikaksi. Nykyään Kytömaa on risteyspaikka, sillä siitä haarautuu rataosuudet Riihimäelle ja Lahteen. Kytömaan pohjoispuolella on pääradan ylittävä 556 metriä pitkä silta, joka on Suomen pisin rautatiesilta.

 

Ainola: Ainolan rautatieasema avattiin vuonna 1949. Sen nimi oli Kyrölä vuoteen 2015 saakka. Asemalla pysähtyvät vain lähijunat. Vuonna 2023 Ainolan asema meni remonttiin, jonka yhteydessä Päärataan lisätään kaksi raidetta lisää ja Ainolan asema peruskorjataan perusteellisesti.

 

Järvenpää: Järvenpään rautatieasema avattiin vuonna 1862. Sen asemarakennus on Carl Albert Edelfeltin suunnittelema. Asemarakennus toimii nykyään odotustilana. Asemalla on vain lähijunaliikennettä ja sen itäisimmällä sivuraiteella säilytetään välillä ratatyökoneita.

 

Saunakallio: Saunakallion rautatieaseman tarkka avaamispäivämäärä ei ole tiedossa. Asemalla on vain lähijunaliikennettä ja muutaman kerran viikossa tavaraliikennettä, joka koostuu läheisen Wärtsilän teollisuusalueen kuljetuksista. Rata sinne erkanee aseman pohjoispäästä. Saunakalliossa ei ole asemarakennusta.

 

Purola: Purolan rautatieasema oli vuoteen 2016 saakka toiminut seisake Järvenpäässä. Se oli yksi Pääradan hiljaisimmista seisakkeista. Nykyään seisake on hylätty, mutta laiturinäytöt ja laiturit ovat yhä paikallaan. Seisaketta käyttivät vain lähijunat.

 

Jokela: Jokelan rautatieasema avattiin vuonna 1874. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät vain lähijunat. Jokelan aseman pohjoispäässä tapahtui vuonna 1996 junaonnettomuus, jossa kuoli neljä ihmistä.

 

Palopuro: Palopuron liikennepaikka avattiin vuonna 1905 Palojoki-nimisenä seisakkeena. Vuonna 1951 nimi muutettiin kuitenkin Palopuroksi. Miehitys asemalla loppui vuonna 1963 ja henkilöliikenne 1970-luvulla. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1996. Se kuitenkin avattiin uudelleen jo vuonna 1997 raiteenvaihtopaikkana.

 

Hyvinkää: Hyvinkään rautatieasema avattiin vuonna 1862. Asemarakennus on Carl Albert Edelfeltin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät vain lähijunat. Hyvinkään pohjoispäästä haarautuu rataosuus Karjaalle, joka ohittaa myös Hyvinkään rautatiemuseon. Vuonna 1981 Hyvinkäällä sattui junaonnettomuus, jossa kuoli viisi ihmistä.

 

Hyvinkää Paavola: Hyvinkää Paavolan liikennepaikka avattiin tammikuussa vuonna 2024. Se on raiteenvaihtopaikka, jonka lisäksi sen itäpuolelta erkanee myös sivuraide Hyvinkään entiselle konepajalle. Liikennepaikalla ei ole kaupallista liikennettä tai asemarakennusta.

 

Riihimäki Arolampi: Riihimäki Arolammen liikennepaikka avattiin vuonna 1951 seisakkeena. Henkilöliikenne loppui jo vuonna 1969 ja koko seisake lakkautettiin. Nykyinen raiteenvaihtopaikka avattiin vuonna 2000 ja sen pohjoispäästä erkanee raiteisto Hyvinkää tavaran liikennepaikalle.

 

Riihimäki tavara: Riihimäki tavaran liikennepaikka sijaitsee Riihimäen kaupungissa, Kanta-Hämeessä. Se on ratapiha tavarajunille ja siellä lastataan pääasiassa umpitavarajunia. Liikennepaikalta erkanee myös pääradan alittava pistoraide hiekkakuopalle, jossa lastataan hiekkaa.

 

Riihimäki lajittelu: Riihimäki lajittelun liikennepaikka on Kanta-Hämeen vilkkain ratapiha. Siellä lastataan pääasiassa raakapuuta, jota kuljetetaan eri puolille Suomea. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta.

 

Riihimäki: Riihimäen rautatieasema avattiin vuonna 1862. Asema on useiden lähijunien pääteasema ja siellä pysähtyy osa kaukojunista. Riihimäen aseman pohjoispuolelta haarautuu rataosuus Lahteen, jota käyttivät kaikki Kymenlaaksoon menevät tavara- ja henkilöjunat vuoteen 2006 saakka, kunnes Oikorata valmistui. Riihimäen asemalta erkani myös aikoinaan tehtailija Hjalmar Gabriel Paloheimon rakentama kapearaiteinen rautatie Lopen Kesijärvelle.

 

Sammalisto: Sammaliston liikennepaikka avattiin vuonna 1954 seisakkeena. Henkilö- ja tavaraliikenne siellä loppui vuonna 1977, jonka vuoksi koko seisake lakkautettiin vuonna 1978. Se kuitenkin avattiin vuonna 1997 uudelleen raiteenvaihtopaikkana. Liikennepaikan itäpuolelta erkanee sivuraide entiselle Kuulojan tehtaalle, mutta rata on ollut hylätty vuosikymmeniä.

 

Ryttylä: Ryttylän rautatieasema avattiin vuonna 1863. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla on ainoastaan lähijunaliikennettä. Asemarakennus on nykyään yksityisomistuksessa.

 

Leppäkoski: Leppäkosken liikennepaikka avattiin rautatieasemana jo vuonna 1865. Henkilöliikenne siellä loppui vuonna 1981, jonka jälkeen koko asema lakkautettiin. Myös asemarakennus purettiin. Vuonna 1996 avattiin Leppäkoski uudelleen raiteenvaihtopaikkana noin kilometrin päähän alkuperäisestä asemasta.

 

Turenki: Turengin rautatieasema avattiin vuonna 1862. Sen asemarakennus on Carl Albert Edelfeltin suunnittelema. Asemalta erkani aikoinaan sivuraiteita mm. sorakuopalle ja sokeritehtaalle. Sorakuopan raidetta käytettiin vuoteen 2022 asti säännöllisesti Turengin viljavaraston kuljetuksiin, kun taas sokeritehtaan raide on purettu. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Turengin aseman lähellä sattui vuonna 1940 Suomen eniten uhreja vaatinut junaturma, jossa henkensä menetti 39 ihmistä.

 

Harviala: Harvialan liikennepaikka avattiin vuonna 1899 seisakkeena. Tavaraliikenne Harvialassa loppui vuonna 1976, henkilöliikenne vuonna 1981, kunnes koko seisake lakkautettiin vuonna 1982. Se avattiin kuitenkin uudestaan vuonna 1996 raiteenvaihtopaikkana. Harvialasta erkani aikoinaan metsärata Sääksjärvelle, Kesijärvelle ja Leppälammelle, mutta rata purettiin 1980-luvulla.

 

Hämeenlinna: Hämeenlinnan rautatieasema avattiin vuonna 1862. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Hämeenlinnan liikenne koostuu raakapuunkuormauksesta ja SSAB:n tehtaan kuljetuksista. Rata SSAB:n tehtaalle erkanee Hämeenlinnan ratapihalta. Lisäksi asemalla pysähtyvät kaikki lähijunat ja osa kaukojunista.

 

Parola: Parolan rautatieasema avattiin vuonna 1876. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Merven teollisuusraide erkanee aseman pohjoispuolelta. Se rakennettiin 1980-luvulla ja nykyään se on ainoastaan sotilasjunien käytössä.

 

Leteensuo: Leteensuon liikennepaikan avaamispäivämäärä ei ole tiedossa. Siellä ei ole asemarakennusta. Leteensuo toimii ainoastaan raiteenvaihtopaikkana eikä siellä ole kaupallista liikennettä.

 

Iittala: Iittalan rautatieasema avattiin vuonna 1882. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla on vain lähijunaliikennettä. Miehitys siellä loppui vuonna 1990, tavaraliikenne vuonna 1991 ja sivuraiteet purettiin vuonna 1997. Vuonna 1940 asemalla sattui junaonnettomuus, jossa 31 ihmistä menehtyi.

 

Vinnilä: Vinnilän liikennepaikan avaamispäivämäärä ei ole tiedossa. Siellä ei ole asemarakennusta eikä kaupallista liikennettä. Se on ainoastaan raiteenvaihtopaikka.

 

Kuurila: Kuurilan liikennepaikka avattiin vuonna 1876 rautatieasemana. Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus purettiin vuonna 1984. Henkilö- ja tavaraliikenteen päätyttyä, asema lakkautettiin. Nykyisin toimiva Kuurilan liikennepaikka avattiin vuonna 1993. Vuonna 1957 sattui Kuurilassa Suomen rauhanajan pahin junaturma, jossa kuoli 26 ihmistä ja 59 loukkaantui.

 

Toijala: Toijalan rautatieasema avattiin vuonna 1876. Nykyinen asemarakennus on vuodelta 1963. Asemalla pysähtyvät kaikki lähijunat ja osa kaukojunista. Tavaraliikenne koostuu Valkeakosken vaihtotöistä ja raakapuunkuormauksesta. Asemalta haarautuu rataosuuksia Pääradan lisäksi Turkuun, Valkeakoskelle ja Toijalan satamaan. 

 

Viiala: Viialan rautatieasema avattiin vuonna 1875. Asemarakennus purettiin vuonna 1999. Liikenne koostuu ainoastaan lähijunista. Aikoinaan ratapihalta haarautui pistoraide nyt jo lopettaneelle Viialan vaneritehtaalle, mutta sen yhteys Päärataan on katkaistu.

 

Mattila: Mattilan liikennepaikka avattiin 1870-luvulla seisakkeena. Liikenne loppui ja koko seisake lakkautettiin. Se avattiin kuitenkin 1990-luvulla uudestaan raiteenvaihtopaikkana. Kaupallista liikennettä tai asemarakennusta ei enää ole.

 

Lempäälä: Lempäälän rautatieasema avattiin vuonna 1876. Aseman nimi oli vuoteen 1897 saakka Lempoinen. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy kaikki rataosan lähijunat ja osa kaukojunista. Tavaraliikenne loppui vuonna 1993. Asemalle rakennettiin massiivinen, lasinen ylikulkusilta vuonna 2019. 

 

Vanattara: Vanattaran liikennepaikka avattiin rataosan muiden asemien tapaan 1870-luvulla seisakkeena. Liikenne oli kuitenkin vähäistä, jonka vuoksi se lopetettiin ja koko seisake lakkautettiin. Nykyinen raiteenvaihtopaikka avattiin 1990-luvulla suunnilleen samalle paikalle alkuperäisen seisakkeen kanssa.

 

Sääksjärvi: Sääksjärven liikennepaikka avattiin vuonna 1915 rautatieasemana. Miehitys asemalla päättyi vuonna 1973, henkilöliikenne vuonna 1988 ja tavaraliikenne 1990-luvulla, jonka jälkeen koko asema lakkautettiin. Vuonna 2003 avattiin kuitenkin nykyinen Sääksjärven liikennepaikka hieman etelämmäksi alkuperäisestä asemasta.

 

Tampere tavara: Tampere tavaran liikennepaikka sijaitsee Tampereen kaupungissa, Pirkanmaalla. Liikennepaikalla on ratapiha, jossa säilytetään pääasiassa umpitavarajunia. Lisäksi liikennepaikan itäpuolella toimii Perkiön varikko, jossa pestään ja huolletaan vetureita.

 

Tampere Viinikka: Tampere Viinikan liikennepaikka on ratapiha Tampereella. Se on hieman Tampere tavaraa pohjoisempana ja siellä säilytetään pääasiassa raakapuujunia. Lisäksi liikennepaikalla toimii Suomen kahdesta laskumäestä toinen, joka on edelleen säännöllisessä käytössä. Ratapihan pohjoispuolelta haarautuu rataosuus Tampere Järvensivun kolmioraiteelle, jonka rata jatkaa Orivedelle.

 

Tampere: Tampereen rautatieasema avattiin vuonna 1876. Asemarakennus on vuodelta 1936 Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema. Asema on risteysasema, josta haarautuu rataosuudet Helsinkiin, Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään. Se on yksi Suomen vilkkaimmista rautatieasemista. Aseman ratapihalta haarautui ennen pistoraide Naistenlahden voimalaitokselle, mutta ainoastaan sen eteläpää on yhä käytössä, sillä siellä säilytetään välillä vaunuja ja vetureita. Asemalla sattui vuonna 2001 junaonnettomuus, jossa 47 matkustajaa sai lieviä vammoja veturin törmätessä matkustajajunaan.

 

Lielahti: Lielahden rautatieasema avattiin vuonna 1928. Sen asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Henkilöliikenne asemalla loppui vuonna 1983 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Liikennepaikalta haarautuu rataosuudet Seinäjoelle ja Poriin. Lielahdella toimi sellutehdas, jonne johtaa pistoraide ratapihalta. Nykyään pistoraide on huonossa kunnossa ja hylätty.

 

Ylöjärvi: Ylöjärven liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Asemarakennusta ei ole. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1983, mutta raakapuuta tavarajuniin Ylöjärvellä kuormataan pari kertaa kuukaudessa.

 

Lakiala: Lakialan liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Asemarakennusta ei ole eikä myöskään kaupallista liikennettä. Se toimii ainoastaan kohtauspaikkana.

 

Majajärvi: Majajärven liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Majajärvi on ainoa Hämeenkyrön kunnan alueella sijaitseva liikennepaikka. Se toimii ainoastaan kohtauspaikkana.

 

Karhejärvi: Karhejärven liikennepaikka avattiin vuonna 1999. Asemarakennusta tai kaupallista liikennettä ei ole. Siellä järjestetään vain junakohtauksia ja sen sivuraiteella voidaan lastata sepeliä. 

 

Sisättö: Sisätön liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä järjestetään junakohtauksia.

 

Vahojärvi: Vahojärven liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Ainoa liikenne koostuu junakohtauksista sivuraiteella.

 

Poikkeus: Poikkeuksen liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä järjestetään junakohtauksia.

 

Parkano: Parkanon rautatieasema avattiin vuonna 1971. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista. Sen merkitys on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, koska paikka on todella hiljainen. Raakapuuta siellä kuormataan kuitenkin runsaasti. Parkano on risteysasema, koska sieltä haarautuu rata myös Niinisaloon, josta se kulki ennen Poriin saakka. Toiselta puolelta erkani puolestaan rata Haapamäelle.

 

Niinisalo: Niinisalon rautatieasema avattiin vuonna 1933. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema. Henkilöliikenne sinne loppui vuonna 1981 ja nykyinen tavaraliikenne koostuu ainoastaan Niinisalon varuskunnan satunnaisista sotilasjunista. Rata Niinisaloon haarautuu Parkanon asemalta ja ennen rataosa kulki Haapamäeltä aina Poriin saakka.

 

Lamminkoski: Lamminkosken liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä järjestetään junakohtauksia.

 

Kuivasjärvi: Kuivasjärven liikennepaikka avattiin vuonna 1970. Siellä ei ole kaupallista liikennettä tai asemarakennusta. Sitä käytetään junakohtauksiin ja sen lyhyellä kuormausraiteella kuormataan joskus sepeliä.

 

Ratikylä: Ratikylän liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä tehdään ainoastaan junakohtauksia.

 

Madesjärvi: Madesjärven liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Liikennepaikalla on hyvin epäsäännöllistä tavaraliikennettä, joka koostuu ainoastaan sepelinkuormauksesta. Muuten liikennepaikkaa käytetään vain junakohtauksiin.

 

Ylivalli: Ylivallin liikennepaikka avattiin vuonna 1970. Siellä ei ole asemarakennusta. Sen ainoa liikenne koostuu epäsäännöllisistä raakapuujunista. Lisäksi liikennepaikkaa hyödyntää myös turvetuotanto, jonka vuoksi sinne on rakennettu laituri turpeen kuormausta varten. Muuten siellä tehdään vain junakohtauksia.

 

Jalasjärvi: Jalasjärven rautatieasema avattiin vuonna 1970. Asemarakennusta ei ole. Henkilöliikenne loppui vuonna 2006 vähäisen käytön vuoksi. Laituri purettiin vuonna 2013. Nykyisin asemalla tehdään vain junakohtauksia tai harvoin kuormataan sepeliä.

 

Peräseinäjoki: Peräseinäjoen liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Sitä käytetään junakohtauksiin.

 

Pohjois-Louko: Pohjois-Loukon liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Sen sivuraiteella oli Suomen ensimmäinen suurnopeusvaihde. Nykyisin liikennepaikka toimii kohtauspaikkana.

 

Larvakytö: Larvakydön liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä voidaan järjestää junakohtauksia.

 

Syrjämäki: Syrjämäen liikennepaikka avattiin vuonna 1971. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Liikennepaikkaa käytetään junakohtauksiin ja raiteenvaihtoon.

 

Seinäjoki tavara: Seinäjoki tavaran liikennepaikka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen kaupungissa. Kyseessä on ratapiha, jossa säilytetään ja kuormataan pääasiassa raakapuujunia. Ratapiha sijaitsee Seinäjoen aseman eteläpuolella.

 

Seinäjoki: Seinäjoen rautatieasema avattiin vuonna 1883. Sen nykyinen asemarakennus on Heikki Castrenin suunnittelema. Seinäjoella pysähtyvät rataosan kaikki kaukojunat ja se on joidenkin vuorojen pääteasema. Se on myös risteysasema, sillä sieltä haarautuu rataosuudet Vaasaan, Kaskisiin, Haapamäelle, Kokkolaan ja Tampereelle.

 

Ruha: Ruhan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Henkilöliikenne loppui vuonna 1983 ja tavaraliikenne jo 1970-luvulla. Nykyisin Ruha toimii kohtauspaikkana ja asemarakennus on yksityisomistuksessa.

 

Lapua: Lapuan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikenne loppui jo vuonna 2003. Vuonna 1986 asemalla sattui kaksi junaturmaa. Kummassakaan ei kuollut ketään.

 

Rajaperkiö: Rajaperkiön liikennepaikka avattiin 1970-luvulla. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Se toimii ainoastaan junakohtauspaikkana.

 

Kauhava: Kauhavan rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista ja siellä on epäsäännöllistä tavaraliikennettä. Aseman lipunmyynti suljettiin vuonna 2008 ja odotustila vuonna 2021 ilkivallan vuoksi.

 

Raunio: Raunion liikennepaikka avattiin 1970-luvulla. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Se toimii kohtauspaikkana.

 

Härmä: Härmän rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Miehitys siellä loppui vuonna 1989 ja henkilöliikenne vuonna 2006. Henkilöliikenne kuitenkin alkoi taas vuonna 2017. Tavaraliikennettä on pari kertaa viikossa, joka koostuu raakapuunkuormauksesta.

 

Voltti: Voltin rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Henkilöliikenne loppui vuonna 1990 ja tavaraliikenne 2000-luvun alussa. Nykyisin asemalla järjestetään junakohtauksia.

 

Köykkäri: Köykkärin liikennepaikka avattiin 1970-luvulla. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä voidaan järjestää junakohtauksia.

 

Jepua: Jepuan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Henkilöliikenne loppui vuonna 1991 ja tavaraliikenne vuonna 2002. Laiturit purettiin vuonna 2008 ja nykyään se toimii kohtauspaikkana.

 

Riijärvi: Riijärven liikennepaikka avattiin 1970-luvulla. Siellä ei ole asemarakennusta tai kaupallista liikennettä. Siellä järjestetään junakohtauksia.

 

Kovjoki: Kovjoen rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Vuonna 1946 rakennettiin sivuraide Uudenkaarlepyyn keskustaan, joka erkani Kovjoen asemalta. Se kuitenkin purettiin 1980-luvulla. Nykyisin Kovjoen asemalta erkanee museorautatien osuus, jossa kulkee liikennettä muutaman kerran kesässä. Henkilöliikenne sinne lakkautettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Nykyisin se toimii kohtauspaikkana.

 

Pietarsaari-Pedersöre: Pietarsaari-Pedersören rautatieasema avattiin vuonna 1885. Aseman virallinen nimi on Pännäinen, mutta se muutettiin paikallisten toiveesta vuonna 2020. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Siellä pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikenne on lakkautettu. Aseman eteläpäästä haarautuu rataosuus Pietarsaaren kaupunkiin.

 

Pietarsaari: Pietarsaaren rautatieasema avattiin vuonna 1887. Henkilöliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1974 ja tavaraliikenne Alholman radan valmistuttua. Rataosuus Pietarsaareen haarautuu Pännäisten asemalta Pohjanmaan radalta. Aikoinaan Pietarsaaren asemalta johti sivuraide Strengbergin tupakkatehtaalle.

 

Alholma: Alholman liikennepaikka sijaitsee Pohjanmaalla, Pietarsaaren kaupungissa. Siellä ei ole asemarakennusta. Rata Alholmaan jatkuu Pietarsaaren asemalta pari kilometriä länteen. Alholman paperitehtaalle on ainoastaan tavaraliikennettä ja siellä kuormataan runsaasti raakapuuta. Rata sinne sähköistettiin vuonna 2017.

 

Kolppi: Kolpin rautatieasema avattiin vuonna 1886. Miehitys asemalla lopetettiin vuonna 1982, henkilöliikenne vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1988. Nykyisin huonokuntoinen asemarakennus on yksityisomistuksessa ja asemalla tehdään junakohtauksia.

 

Kruunupyy: Kruunupyyn rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Henkilöliikenne loppui vuonna 1983 ja tavaraliikenne 1990-luvulla. Nykyään asema toimii kohtauspaikkana.

 

Kokkola: Kokkolan rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan kaukojunat ja yöjunat. Asema on saanut VR:n Paras asema- palkinnon kolmesti. Aseman eteläpäästä erkanee lyhyt rataosuus Ykspihlajan tehtaille.

 

Ykspihlaja tavara: Ykspihlaja tavaran liikennepaikka sijaitsee Keski-Pohjanmaan Kokkolassa. Aseman liikenne koostuu pääosin läheisen paperitehtaan kuljetuksista. Henkilöliikenne Ykspihlajaan lakkautettiin jo 1970-luvulla.

 

Ykspihlaja väliratapiha: Ykspihlaja väliratapihan liikennepaikka sijaitsee Kokkolassa, Ykspihlaja tavara liikennepaikan vieressä. Liikennepaikalle tulee liikennettä pääosin Ruokosuon tehtaalta Siilinjärveltä. Liikenne koostuu suurimmaksi osaksi Umicore Finland Oy- nimisen tehtaan säiliökuljetuksista.

 

Matkaneva: Matkanevan liikennepaikka avattiin 1980-luvulla. Asemarakennusta tai kaupallista liikennettä ei ole. Liikennepaikalla järjestetään junakohtauksia.

 

Kälviä: Kälviän rautatieasema avattiin vuonna 1886. Massiivinen, ilkivaltaa kokenut asemarakennus on nykyään tyhjillään. Miehitys loppui vuonna 1985, henkilöliikenne vuonna 1990 ja tavaraliikenne muutama vuosi myöhemmin. Nykyisin asemalla järjestetään junakohtauksia.

 

Riippa: Riipan rautatieasema avattiin vuonna 1903. Asemarakennus on Bruno Granholmin suunnittelema. Se kuitenkin siirrettiin Jokioisten museorautatieyhdistyksen omistukseen Humppilaan vuonna 2018. Nykyään asemalla ei ole kaupallista liikennettä ja se toimii kohtauspaikkana.

 

Kannus: Kannuksen rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikenne on lakkautettu. Vuonna 2016 asema peruskorjattiin, jolloin aseman välilaituri, ratapihaa ja tavaramakasiini purettiin.

 

Eskola: Eskolan rautatieasema avattiin vuonna 1885. Nykyinen asemarakennus on Jarl Ungernin suunnittelema. Asemalta haarautui ennen myös sivuraiteita läheiselle sahalle ja metsärata. Nykyisin asemalla järjestetään vain junakohtauksia.

 

Sievi: Sievin rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Kaupallinen liikenne asemalla on lakkautettu ja nykyään siellä tehdään junakohtauksia. Vuonna 1975 asemalla sattui junaturma, kun erikoispikajuna Polaria suistui raiteilta. Onnettomuudessa loukkaantui 44 ihmistä.

 

Karhukangas: Karhukankaan liikennepaikka avattiin vuonna 1958. Asemarakennusta tai kaupallista liikennettä ei ole. Asemalla järjestetään junakohtauksia.

 

Ylivieska: Ylivieskan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat ja se on Iisalmesta tulevien taajamajunien pääteasema. Asemalla myös kuormataan runsaasti raakapuuta.

 

Kangas: Kankaan rautatieasema avattiin vuonna 1885. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Nykyisin asemalla ei ole enää kaupallista liikennettä ja asemarakennus on yksityisomistuksessa. Asema toimii kohtauspaikkana.

 

Oulainen: Oulaisten rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista ja siellä on viikottaista tavaraliikennettä. Tavaraliikenne koostuu raakapuusta. Asemarakennuksessa on odotustila ja WC.

 

Kilpua: Kilpuan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Tavaraliikenne siellä loppui vuonna 1976, miehitys vuonna 1982 ja henkilöliikenne vuonna 1983. Nykyään siellä järjestetään vain junakohtauksia.

 

Vihanti: Vihannin rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikennettä ei ole. Aikoinaan ratapihalta erkani sivuraide, joka vei Lampinsaaren kylässä sijainneelle kaivokselle. Rata on purettu 1990-luvulla.

 

Tuomioja: Tuomiojan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Henkilöliikenne loppui vuonna 1990 ja tavaraliikenne 2000-luvulla. Nykyisin asema toimii kohtauspaikkana ja sen entisellä kuormausraiteella säilytetään välillä ratatyökoneita. Lisäksi asemalta haarautuu rataosuus Raaheen, jonne on päivittäistä tavaraliikennettä.

 

Tuomioja kolmioraide: Tuomioja kolmioraiteen liikennepaikka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Tuomiojan aseman eteläpuolella. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Liikennepaikkaa käyttävät ainoastaan Raaheen kulkevat tavarajunat eikä siellä ole henkilöliikennettä.

 

Raahe: Raahen rautatieasema avattiin vuonna 1899. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1966, mutta tavaraliikennettä on säännöllisesti. Rata Raaheen erkanee Tuomiojan asemalta Pohjanmaan radalta. Radalla on vilkasta tavaraliikennettä läheisen Rautaruukin tehtaan ansiosta.

 

Rautaruukki: Rautaruukin liikennepaikka avattiin vuonna 1968. Se on Raahen radan pääteasema ja sen liikenne koostuu ainoastaan SSAB:n tehtaan kuljetuksista. Henkilöliikennettä tai asemarakennusta ei ole. 

 

Ruukki: Ruukin rautatieasema avattiin vuonna 1886. Viimeinen asemarakennus oli vuodelta 1967, mutta se purettiin vuonna 2021. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikenne on lakkautettu. Asemaa peruskorjattiin 2010-luvulla, jolloin sen laiturit, valaistus ja opasteet uusittiin.

 

Hirvineva: Hirvinevan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemalla ei ole enää kaupallista liikennettä ja asemarakennus on yksityisomistuksessa. Nykyisin asemaa käytetään junakohtauksiin.

 

Tikkaperä: Tikkaperän liikennepaikka avattiin vuonna 2015. Siellä ei ole kaupallista liikennettä tai asemarakennusta. Siellä järjestetään vain junakohtauksia.

 

Liminka: Limingan rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Miehitys asemalla loppui vuonna 1987 ja henkilö- ja tavaraliikenne vuonna 1990. On suunniteltu, että henkilöliikenne alkaisi uudelleen 2020-luvulla. Muuten asemaa käytetään vain junakohtauksiin.

 

Kempele: Kempeleen rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyy osa rataosan kaukojunista, mutta tavaraliikenne on lakkautettu. Vuonna 2016 asema peruskorjattiin, jolloin sen laituri uusittiin.

 

Oulunlahti: Oulunlahden liikennepaikka avattiin vuonna 1900 seisakkeena. Seisakkeen aikaisempia nimiä olivat Kiviniemi ja Vesala. Henkilö- ja tavaraliikenne lakkautettiin vuonna 1970, ja koko seisake vuonna 1971. Se kuitenkin avattiin uudestaan 1990-luvun lopulla liikennepaikkana. Siellä järjestetään nykyään junakohtauksia.

 

Oulu Nokela: Oulu Nokelan liikennepaikka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun kaupungissa. Se on ratapiha, jossa säilytetään pääasiassa umpitavara- ja säiliövaunuja. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta. Ratapihan länsipuolelta erkanee sivuraide Oulu Oritkarin liikennepaikalle.

 

Oulu Oritkari: Oulu Oritkarin liikennepaikka sijaitsee Oulun kaupungissa, Oulu Nokelan liikennepaikan länsipuolella. Siellä ei ole asemarakennusta. Liikennepaikkaa käytetään hyvin harvoin, ja sen ainoa liikenne koostuu Oulun sataman kuljetuksista. Lisäksi siellä on myös yhdistettyjen kuljetusten terminaali esim. rekkoja varten.

 

Oulu tavara: Oulu tavaran liikennepaikka sijaitsee Oulussa, Oulu Nokelan liikennepaikan pohjoispuolella. Se on ratapiha, jossa säilytetään pääasiassa raakapuujunia. Siellä ei ole asemarakennusta. 

 

Oulu: Oulun rautatieasema avattiin vuonna 1886. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema. Asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat ja se on suurimman osan pääteasema. Oulu on risteysasema, sillä sieltä haarautuu rataosuuksia Kemiin, Kontiomäelle ja Helsinkiin. Oulu on Pohjois-Suomen, ja yksi koko Suomen vilkkaimmista rautatieasemista.